Viimeksi luettu: Annika Östbergin kertomus 28 vuodesta amerikkalaisessa vankilassa ja matkasta sinne ja sieltä pois. Aluksi tapaamme 13-vuotiaan, joka on onneton uudessa kotimaassaan, karkaa kotoa, tapaa vääriä poikia ja jää koukkuun huumeisiin. Annika tuomitaan "25 vuodeksi elinkautiseen" avunannosta murhaan.
Tunteeton ja suoraviivainen tarina
"Elinkautisvangit" ovat vuosikymmenien ajan toistensa perhettä maailmassa, joka on yhä kontrolloidumpi ja alistavampi. Tämä on epäsentimentaalinen ja suoraviivainen tarina, jonka on kirjoittanut joku, joka on pohtinut ja kehittynyt.
Kirja antaa mielenkiintoisen katsauksen vankilamaailmaan, mutta myös amerikkalaiseen tapaan ajatella rikollisuudesta, rangaistuksista, uhreista ja rikoksentekijöistä. Ajattelutapaa, jota minun on vaikea ymmärtää, vaikka kuinka yritän ...
Krister Pekingissä sanoo:
Kiitän sinua vinkistä. Tilasin sen juuri äänikirjana.
Koska ajan päivittäin 20 kilometriä töihin ja takaisin, "syön" äänikirjoja.
Terveisin
22 toukokuun 2012 - 11:00
Annika sanoo:
Haluan lukea TÄTÄ.
En koskaan unohda Annika Österbergin kesäohjelmaa. Olin niin otettu siitä.
Kyllä, millaiseen tilanteeseen hän joutui, ja minulla on myös paljon sanottavaa Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmästä. Se voi olla useimmiten aivan kauhistuttava.
22 toukokuun 2012 - 12:59
Catherine Aasiassa sanoo:
Minulla on tämä kirja lukulistallani! Olen itse asiassa kuunnellut hänen kesäohjelmaansa,, suoraa ja erilaista!
22 toukokuun 2012 - 13:30
Lena & Jan sanoo:
Luen TÄTÄ talven varalle, kiitos vinkistä!
22 toukokuun 2012 - 19:25
venesatama sanoo:
Sanoo kuten muutkin täällä: Kiitos vinkistä - luen sen ehdottomasti!
23 toukokuun 2012 - 17:20
Nimeton sanoo:
Minusta on hieman vaikeaa puolustella vakavia rikoksia sanomalla, että ihmiset "päätyvät tilanteisiin". Jokaisella ihmisellä on mahdollisuus valita. Hyvin harvat pakotetaan tekemään rikoksia.
Amerikkalaisessa oikeudellisessa ajattelutavassa, kuvittelen, on hyvin paljon kyse rikoksen kostamisesta. Se tarkoittaa, että rikoksen uhrilla tai hänen sukulaisillaan on ratkaiseva vaikutus rangaistukseen. Se on meille hieman outoa.
24 toukokuun 2012 - 12:02
Krister Pekingissä sanoo:
Anonym,
Olen samaa mieltä kanssasi. Monet ihmiset haluavat kaunistella Annikan tekoja.
Jos kuvittelemme tilanteen, jossa kaksi "narkkaria" (joista toinen on ulkomaalainen) ampuu ruotsalaisen poliisin, en usko, että olisimme yhtä anteeksiantavia sille, jolla ei ollut asetta kädessään, vaan pitäisimme sitä yhteisenä tekona.
Voimme palauttaa mieleen Malexanderin tapauksen tilanteen. Siellä kaikki kolme tuomittiin murhasta, vaikka kaikki ampujat eivät todennäköisesti olleetkaan. Sk. "osallisuus"
Terveisin
25 toukokuun 2012 - 8:04
admin sanoo:
Anonymous ja Krister Pekingissä, kiitos näkemyksistänne! Olen myös miettinyt asiaa ja olen samaa mieltä siitä, että rikolliseen tilanteeseen osallistumisen pitäisi ehdottomasti olla rangaistavaa. Minusta Annikan ei olisi pitänyt päästä ollenkaan vapaaksi. Vaikka hän ei pitänytkään ampuma-asetta kädessään, hän oli osa tilannetta, ja hänen tekemänsä rikos oli kauhea. Vastustan kuitenkin niitä osia amerikkalaisesta järjestelmästä, joiden mukaan vankeusrangaistuksilla ei ole loppupäivää vaan ne voivat kestää loputtomiin. Vastustan myös sitä, että uhrin kostonhimolle annetaan niin suuri merkitys.
25 toukokuun 2012 - 8:42