Matka Lyckseleen sujui todella hyvin ... kunnes GPS päätti johdattaa meidät kuuden kilometrin pituiselle soratielle, jolla emme voineet ajaa yli 30 kilometriä tunnissa. Miten hän saattoi sanoa, että tämä oli nopein tie????
Hidas ajo soratiellä
Voi hyvänen aika! Oliko GPS tosissaan, kun se johdatti meidät tälle hiekkatielle? Eikö tosiaan ollut muuta tietä? On täysin mahdollista, että GPS huijasi meitä, mutta meidän oli pakko selvitä. Ei ollut paljon valinnanvaraa. Pikkuhiljaa lähestyimme päämääräämme, eli Granön leirintäaluetta.

Granön leirintäalue
Sen saapuminen kesti jonkin aikaa, mutta vihdoin Peter sai autoviskinsä, jonka hän haluaa pitkän automatkan jälkeen. Sitten olimme (vihdoin!) saapuneet Granön leirintäalueelle, joka sijaitsee Lyckselen ja Uumajan välissä.
Se on hiljainen ja rauhallinen, ja seisomme suurella nurmikolla muutaman muun matkailuauton, asuntovaunun ja teltan kanssa. Täällä rentoudumme ja otamme rauhallisesti illan ennen kuin seikkailu jatkuu.


Tyttö, koira, asuntovaunu sanoo:
23 heinäkuun 2010 - 23:52
admin sanoo:
Usein huomaamme, että saamme paljon apua GPS:stä. Mutta joskus todella miettii, onko hän huonolla tuulella... tällä kertaa vanha kunnon kartta olisi toiminut paljon paremmin!
25 heinäkuun 2010 - 16:28