Palliatiivisen hoidon sairaanhoitaja kysyi kuolevilta potilailta, mitä he katuvat elämässään, ja kertoo kokemuksistaan. Yleisin vastaus oli: "Toivon, että minulla olisi ollut rohkeutta elää rehellistä elämää itselleni enkä sellaista elämää, jota muut odottavat minulta".
Twiittaa
Kyllä
Kyllä
nasta
Kyllä
KylläOdotusten täyttäminen
Odotuksia voi toki olla paljon. Kirjailija Lena Andersson kirjoittaa DN:n kolumnissaan normista ja sosiaalisesta paineesta, jonka mukaan "lapset ovat elämän tarkoitus" ja joka ei jätä tilaa muille elämäntavoille.
Monet ovat reagoineet kolumniin, ja joidenkin, kuten Linda Skuggen, on vaikea hyväksyä sitä, että kaikki eivät halua elää samaa (pikkulapsi)elämää kuin hän. Skugge kirjoittaa: "Ne, jotka tietoisesti pidättäytyvät hankkimasta lapsia, tulevat katumaan sitä katkerasti".
Rehellisyys itsellesi
Mutta niinkö kuolevat potilaat sanoivat? Ei, he sanoivat katuvansa sitä, etteivät ole eläneet "rehellistä elämää itselleen". Ja se tarkoittaa varmasti miljardeja eri asioita: 10 lasta, ei lapsia, mökki maalla, maailmalla matkustaminen, uran/rakkauden/ideologian tavoittelu... Kysymys kuuluu siis, miten SINÄ haluat elää elämäsi? Ja elätkö sinä sitä?
Saatat myös pitää:
Suomi 
Svenska 
Deutsch 
English (UK) 
Polski
Katarina Filippiineillä sanoo:
Erittäin mielenkiintoista!
Lena Andersson näyttää ajattelevan, että vain köyhät ihmiset "joutuvat myymään itseään" saadakseen rahaa... Sanoisin luultavasti, että internet-myynti on rikkaiden prostituutiota, sillä internetin, verkon ja puhelimen kautta ostetaan, mitä köyhät eivät voi tehdä....
Linda Skugge, en edes jaksa puhua, onko olemassa tuomitsevampaa ihmistä?
Cit " Kunpa minulla olisi ollut rohkeutta elää itselleni rehellistä elämää, enkä sellaista, jota muut odottavat minulta." . Niin hyvin sanottu!
Olen tullut tietoisemmaksi siitä, että joskus tarvitaan vastauksia asioihin, joita ei edes pohdi. Tämä on käynyt entistä selvemmäksi sen jälkeen, kun lähdin Ruotsista. Olen alkanut ymmärtää, että prioriteettini ja arvoni ovat muuttuneet. Ehkä uusi arvomaailma on muodostumassa.
01. heinäkuuta 2010 - 3:06
sara ♥ sanoo:
Voi, olen samaa mieltä. on sääli, että on niin paljon "sääntöjä" siitä, miten elää. mielestäni on vaikeampaa löytää oma halu/polku jostain kaikkien "vaatimusten" ja odotusten keskeltä.
01. heinäkuuta 2010 - 4:32
Peter Olofsson sanoo:
Hei Oumberlige Peter taas....he tietää The Loove Machine! 😉
Kyllä, yleensä vitsailen ja pilailen useimmilla asioilla, mutta uskon, että ne, jotka lukevat blogiani, näkevät usein julkisivun läpi.
Joko otat elämän vakavasti tai sitten näet sen suurena "vitsinä" ja että joku mahdollinen Jumala on täydellinen kyynikko, joka on luonut kurjuuden! Koska kurjuutta on tietysti paljon ja niin paljon upeaa myös, kuten osoitat aina luettavassa ja kauniissa blogissasi!
Rehellisyys itseään kohtaan on oikeastaan elämän ydin, ja rehellisyys myös muita kohtaan. Mutta kuinka moni todella onnistuu tekemään sen?
Kuten tiedätte, vaimoni on ollut vakavasti sairas 17 vuotta, ei kuolemaisillaan, mutta muuten hänellä on rankka elämä, mikä tarkoittaa, että minullakin on/oli sitä, nyt lapset ovat kasvaneet, joten "pahin kaoottinen aika" on takana.
Ei ole aina helppoa, kun toinen vanhemmista sairastuu vakavasti lasten ollessa pieniä ja joutuu viettämään suurimman osan ajastaan sairaalassa.
Miten me sitten "selvisimme"? Yksinkertaisesti nauttimalla elämän "pienistä asioista" ja niistä harvoista hetkistä, jolloin kaikki oli niin kuin pitikin. Sitten käytimme näitä "pieniä hetkiä" uudelleen valokuvien avulla, puhuimme niistä paljon ja suunnittelimme uusia "mukavia asioita" .... vaikka nämä "pienet asiat" voisivat olla jotain niinkin yksinkertaista kuin "ensi lauantaina, kun äiti tulee kotiin, syömme hyvän aterian ja katsomme televisiota yhdessä koko illan!".
Mutta rehellisyys itsellesi koskee myös monia muita asioita, omia ajatuksiasi, työelämääsi, ystäviäsi jne.
Nyt olen aika pätevä kusipää monissa yhteyksissä ja hengailen vain sellaisten ihmisten kanssa, joista pidän, ja sanon sen myös!
Työelämän näkökulmasta "joudun varmaan ryömimään paljon", kuten monet meistä muutkin...... ei aina tunnu hyvältä, mutta kuten niin monessa muussakin asiassa elämässä, joskus on pakko tehdä kompromisseja! (hymyilee)
Eilen syyllistyin "Vakavaan väkivaltaan itseäni ja arvojani vastaan"...... Kaadoin 7 tammea... kyllä, kuunnelkaa, seitsemän kaunista, tosin nuorta tammea, joiden olisi pitänyt antaa kasvaa ja tulla komeiksi ja levittää "kauneutta" ja "voimaa" vielä ainakin 400 vuotta.
Kaikki vain siksi, että henkilö, jolla oli aivan liikaa rahaa, tienaisi vielä enemmän rahaa... No, voin sanoa, että se henkilö en ollut minä! (hymyilee)
Haluaisin lisätä, että tämä "metsäverilöyly" oli täysin laillinen!
Tämä on vaikea aihe...kyllä, ei puiden kaataminen....mutta oman elämän eläminen haluamallasi tavalla...sinun on tehtävä parhaasi!
Jotain, joka on mielestäni tärkeää elämässä, on yksinkertaisuus nähdä, että "jaettu ilo on kaksinkertainen ilo" ...... kuten tänään, kun jälleen kerran linkitän blogistani sinun blogiisi, se on tärkeää!
Parhaat toivotukset!
Halauksia Oumberlige Peteriltä...vai oliko se Impossible...?
01. heinäkuuta 2010 - 7:40
admin sanoo:
Katarina, mielestäni painopisteiden ja arvojen muuttaminen ja muuttaminen on osa kehitystä. Se tarkoittaa, että olet edelleen avoin ja otat vastaan uusia vaikutelmia ja pohdit tilanteita, omia ja muiden tilanteita, ja kehityt niiden pohjalta. Jos ei ole avoin muutoksille, on helppo jämähtää rutiineihin ja ajatella "niin kuin on aina ajatellut".
Peter, kiitos kommentistasi, linkistä ja blogisi julkaisusta! Puhuin postauksessani elämän elämisestä rehellisesti itsensä kanssa, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että tekee niitä valintoja, joita itse haluaa, eikä niitä, joita muut odottavat sinulta.
Toitte näkökulman siihen, miten tärkeää mutta vaikeaa voi olla, kun on vaikea elämäntilanne. Ja se on tietysti tärkeä näkökulma!
Mielestäni on tärkeää yrittää olla rehellinen itselleen ja tehdä valintoja, jotka tuntuvat oikeilta kaikissa tilanteissa, mutta kaikki valinnat eivät tietenkään ole avoimia... Elämä on syvästi epäreilua, ja ihminen voi kärsiä sairaudesta, onnettomuudesta, köyhyydestä jne.
Tämä epäoikeudenmukaisuus vaikuttaa eniten muiden maiden kuin Ruotsin kansalaisiin, mutta emme tietenkään voi hallita kaikkea, mitä elämässä tapahtuu... Sinulla on (lähes) aina mahdollisuus valita, miten toimit ja olet, jopa tilanteissa, joissa vaihtoehtosi ovat rajalliset. Eli silloinkin voi valita, miten haluaa käsitellä ja kohdata tilanteen. Vaikka valinnanvarasi ovatkin joskus pieniä.
Mutta Ruotsissa monilla ihmisillä on loistavat mahdollisuudet. Ja silti on helppo elää muiden ihmisten odotusten mukaan, eikö olekin? Yhtäkkiä jää kiinni odotuksiin urasta, talosta, lapsista ja tapetista? Entä mitä minä haluan itselleni?
Mitä kadun kuolinvuoteellani, mitä en tehnyt? Hmmm, kannattaa miettiä...
😉
01. heinäkuuta 2010 - 8:09
Elin Damberg sanoo:
Tulin tänne Oumberlige Peterin kautta, enkä ole pettynyt. Kiitos, että kirjoitit tästä.
Kaikki hyvin,
Elin
01. heinäkuuta 2010 - 9:37
Viola sanoo:
Minäkin tulin tänne Unnumbered Peterin kautta. Luen kaiken, mitä hän kirjoittaa, mutta harvoin kommentoin, meillä on toinen viestintäkanava.
Miten haluat elää elämääsi? Minä olen elänyt suurimman osan elämästäni. Kun katson eteenpäin, elän elämääni niin kuin haluan. Olen joskus päättänyt elää uskomusteni mukaan - mikä ei aina ole ollut suosittua ympärilläni olevien ihmisten keskuudessa. Ihmiset ja heidän mielipiteensä on tietysti otettava huomioon, mutta vain jos tekoni häiritsevät heidän elämäänsä, ja se vaatii pahempia tekoja kuin minun. Tuntuu hyvältä, kun ei ole niin paljon sellaista, mitä haluaisin muuttaa. Jotain on olemassa, ja viestilläsi olet saanut minut ajattelemaan - ja toivottavasti toimimaan.
Halauksia ja hyvästi.
Viola
01. heinäkuuta 2010 - 11:00
Helly Sisiliassa sanoo:
Vau, se oli ajatuksia herättävä hetki, mutta samalla minusta tuntuu, että yritän elää juuri nyt juuri noin. Yritän olla hieman itsekkäämpi enkä tehdä asioita vain miellyttääkseni muita. En tarkoita, että sivuuttaisin kanssaihmisiäni, mutta yritän antaa aikaa myös itselleni niille asioille, joista pidän. Uskon itse asiassa, että se tekee minusta myös paremman ihmisen, koska se tekee minusta paljon onnellisemman.
Halauksia ja hieno viesti!
01. heinäkuuta 2010 - 15:03
Lena & Jan sanoo:
Että en pidättäytynyt ostamasta niin paljon "tarpeetonta tavaraa". Minun olisi pitänyt ostaa matkailuauto heti ajokortin saamisen jälkeen, mutta nyt (67-vuotiaana) ymmärrän, etten koskaan ehdi käydä kaikissa maailman matkailuautokohteissa!
01. heinäkuuta 2010 - 19:25
Joanna sanoo:
Hei Helena,
Olen samaa mieltä kanssasi kaikesta!
Halauksia Johannalta
01. heinäkuuta 2010 - 20:14
Johanna Skånessa sanoo:
Viime vuosina olen miettinyt tätä paljon. Niin kuin minun ei tarvitse työskennellä sillä, mitä olen treenannut vain siksi, että olen treenannut sitä varten. Minulla oli jonkin aikaa toinen työ ja nautin siitäkin, mutta tuntui, että ihmiset odottivat sen olevan välivaihe, jotain, mitä minun piti selittää ja puolustaa... Tuntui oudolta, että minut laitettiin johonkin laatikkoon, kun olin itse avoin monille eri asioille. En ainakaan tule katumaan tuota vuotta. Nähdään huomenna!
01. heinäkuuta 2010 - 23:37
eva sanoo:
kyllä, toisaalta sinun pitäisi TIETÄÄ MITEN HALUAT elää, olen luultavasti enimmäkseen pyörinyt tähän mennessä..rakastin matkustamista koko elämäni ja TEIN sitä, levottomuus-hakevat uusia kohteita. eri kohteita eri ikäisille elämässä jne..=siltikin levoton..mutta olen ainakin "löytänyt" seikkailukasvatuksen alkaen Camp Change 2005,2006,2007..www.campchange.org..fast silloin he olivat RAMSELE=nyt myyty Dalarna..MUTTA entinen CC on elossa muodossa uusi nimi Ramsele nimeltään camp ramsele..www.campramsele.se Menossa sinne kurssille 13-16 syyskuuta + sen jälkeen dian Forsknäckare ... olisi huomenna knäckarnaan mutta on VALTAVA pakkanen valitettavasti joten EI mahdollisuutta uida vindelnälvenissä....:)Mutta Lennart oli kiltti ja muutti harjoitteluni ajankohtaa...kiitos...!!!! Sitten AFRIKKA joulu/tammikuussa...live, work, travel..live/work/travel...samaa rataa..mutta vähän kauemmas ja vähän laajemmin sekoitettuna seikkailukoulutukseen...YES!!!!! LUULETELEN, että se on se mitä haluan ja nyt juoksen tuulesta temmattua!!! Parasta on! Eva
01. heinäkuuta 2010 - 23:45
admin sanoo:
Elin, kiva, että löysit tänne!
Viola, kiva, että sinäkin löysit tänne! Tietenkin täytyy ottaa muut ihmiset huomioon. Mutta toisaalta ei pidä unohtaa sitä, mitä itse haluaa... Mutta sitä et näytä tehneen!
Helly, juuri noin! Koko elämä on vuorovaikutusta muiden kanssa, mutta olen samaa mieltä kanssasi. Minusta tulee parempi ja anteliaampi ihminen, jos tekee asioita myös itselleen. Ja se, että elät elämääsi haluamallasi tavalla, tuskin on sama asia kuin olisi itsekäs, vai mitä?
Johanna Skånessa, tunnistan sen! Ympäristöllä on odotuksia siitä, millainen työ sinulla pitäisi olla... Minulla on myös ystäviä, jotka ovat haaveilleet esim. "penisonaatin avaamisesta" tai vastaavasta, kun taas kaikki odottavat, että opiskelet yliopistossa. Tuo on mielenkiintoista! Hauska nähdä sinua illalla!
Eva, näytät todella uskaltaneen kokeilla kaikkea, mitä halusit! Jotkut ihmiset haluavat löytää elämästä sen, mikä on "oikein", mutta minusta eri asiat voivat olla "oikein" eri aikoina. Mieluummin uskaltaa kokeilla paljon erilaisia asioita, joista on utelias, kuin höyryttää myöhemmin ...
02 heinäkuu 2010 - 8:40