Kuten kaikki muutkin ihmiset länsimaissa, olemme omistaneet paljon tavaraa: huonekaluja, tauluja, astioita, kodinkoneita, koriste-esineitä, joulukoristeita, kirjoja, lehtiä, elokuvia, pelejä, pöytäliinoja, vaatteita, kenkiä, koruja, laukkuja, vapaa-ajan välineitä, työkaluja, pölynimureita, televisiota, piuhoja... no, tiedäthän sinä. Vempaimet eivät koskaan lopu kesken!
Me siivoamme
Juuri nyt tyhjennämme itsepintaisesti tavaroita, jotta jäljelle jäisi vain se, mitä tarvitsemme. Kysymys kuuluukin: mitä me tarvitsemme? Punnitsemme jokaisen esineen kultaisella vaa'alla ja mietimme: käytämmekö tätä? Jos vastaus on ei, puhdistamme väistämättä.
Olemme myyneet huonekaluja, maalauksia ja peilejä Blocketissa. Taloustavarat, vaatteet ja kirjat, joita emme tarvitse, on annettu Myrornalle. Kuluneet tai rikkinäiset tavarat ovat päätyneet kierrätyskeskukseen. Kotiin jää yhä vähemmän ja vähemmän.
Jääkö meiltä jotain huomaamatta?
Jääkö meiltä jotain huomaamatta? Kuka tietää, mutta ennen kaikkea siivoaminen antaa meille uskomattoman vapauden tunteen! Yhtäkkiä huomaamme, että asiat ovat lukinneet meidät. Niistä on pidettävä huolta: järjestettävä ne, pyyhittävä pölyt ja maksettava kuukausivuokra tilasta, jossa niitä säilytetään. Mitä varten?
Kun asiat katoavat, on kuin paino olisi pudonnut hartioiltamme. Meidän on niin uskomattoman helppo liikkua, helppo siivota, helppo matkustaa! Tuntemuksemme on, että vähemmän tavaraa tarkoittaa enemmän vapautta.
BP sanoo:
No, minimalistinen on vain ensimmäinen nimi. Niin me aloitimme aikoinaan. Vain olennainen ja muutama muistoesine. Silloin meillä oli 28 neliömetrin kokoinen yhden makuuhuoneen asunto. Sanotaanko: neljän makuuhuoneen asunto 106,5 neliömetriä ja 30 vuotta myöhemmin...
Jos miehelläni ei olisi sukulaisia oravien suvussa, olisin karsinut 2/3 kaikesta pois täältä.
Olen melkein hieman kateellinen sinulle, täytyy sanoa!
07 heinäkuun 2013 - 21:58
Ditte sanoo:
Olen täysin samaa mieltä ajatuksesta. Ja olen alkanut siivota; hieman. Mutta joskus olen hämmentynyt ja ajattelen, että jotkut asiat ovat osa historiaani. Mutta samalla, mikä on tärkeää? Mitä minä tarvitsen? Kun olemme purjeveneellä, peräsin toimii erinomaisesti ilman niin paljon tavaraa. Siellä meillä on se, mitä tarvitsemme, ehkä vähän enemmän...
Ja kun muutimme Kiinaan, emme tuoneet mitään mukanamme, vaan ostimme sen, mitä tarvitsimme. Emme varsinaisesti huonekaluja, koska vuokrasimme kalustettuna, mutta muita asioita. Ja se meni todella hyvin.
Jatkamme tämän kokoelman työstämistä.
07 heinäkuun 2013 - 22:44
Annelie-Singapore sanoo:
Vau, mitä kaikkea keräätte, ja nyt, kun aiomme purkaa asuntoamme Singaporessa, näette, mitä kaikkea olette keränneet vain viidessä vuodessa, ja silloin meillä ei ollut mukanamme juuri mitään muuta kuin joitakin vaatteita. Nyt kokonainen muuttokontti lähtee kotiin muistojen kanssa.
Halauksia sinulle!
08 heinäkuun 2013 - 4:12
admin sanoo:
BP, kyllä, vempaimilla on tapana lisääntyä neliömetrien myötä... Meillä ei ollut paljon, kun tapasimme, mutta olen huomannut, että vempaimet lisääntyvät helposti....
😉
Ditte, mielestäni tyhjennys voi aina olla mukavaa! Sitten on punnittava, kuinka paljon haluaa säilyttää, ja se voi varmasti olla erilaista. Muistojen osalta pyrin varmaan tallentamaan ne lähinnä tekstinä, kuvina ja ajatuksina, mutta en niinkään muina vempaimina. Minulla on edelleen esimerkiksi valokuva-albumini.
Annelie-Singapore, kyllä, tavaran kerääminen menee nopeasti! Sitä tuskin tajuaa, kun se tapahtuu ...
😉
08 heinäkuun 2013 - 6:25
Rantamor verkkokalvolla sanoo:
Olemme myös tyhjentäneet paljon myymääsi tavaraa ja tyhjentäneet kaapit kaikesta, mikä vain lojui käyttämättömänä.
Seitsemän vuotta sitten tajusimme, että sairaina eläkeläisinä emme pärjäisi Timrassa sijaitsevassa suuressa talossamme.
Myimme, tyhjensimme paljon ja ostimme pienen paritalon Nordmalingista meren rannalta ja ostimme HUSBILin,
parasta, mitä olemme tehneet elämässämme lasten lisäksi...
On vapauttavaa tyhjentää tavaroita, joita säilytät, vaikka joku olisi antanut ne sinulle, muistot eivät ole laitteissa vaan sydämessäsi.
Teet oikein.
Tjingelingen Rantamorista.
08 heinäkuun 2013 - 9:19
admin sanoo:
Rantamor, fiksu selvittää hyvissä ajoin! Luulen, että monet ihmiset odottavat, kunnes he eivät enää jaksa... On rohkaisevaa kuulla, että mielestäsi toimimme oikein, ja on hienoa kuulla, että olet tyytyväinen päätökseesi hankkia matkailuauto!
🙂
08 heinäkuun 2013 - 10:22
Ninni, Henrik ja Hjulius matkailuauto sanoo:
Kyllä, tunnistan sen! En tiedä, kuinka paljon annoimme pois, veimme Emmaukseen, heitimme kierrätykseen jne. kun muutimme vanhasta variksenpesästämme nykyiseen asuinpaikkaamme. Ainakin 9-10 traktorikuormaa meni. Silti minusta tuntuu, että meillä on edelleen aivan liikaa turhaa tavaraa.
08 heinäkuun 2013 - 15:21
Monica sanoo:
Kyllä, olen todellakin samaa mieltä! On taipumus ostaa tavaraa ja kun ei ole tilaa, hankitaan lisää säilytystilaa. Ainakin yksi asia sisään ja sitten yksi asia ulos. Meilläkin on edessä muutto ehkä ensi vuonna ja siihen asti tyhjennetään taloa.
09 heinäkuun 2013 - 18:16
admin sanoo:
Ninni, muutto on aina hyvä tilaisuus siivota! Vaikka olisi voinut siivota enemmänkin, se auttaa!
Monica, kun muutat, ajattelet asiaa, ja siivoamisesta tulee luonnollista. Muuten tavarat kasaantuvat helposti huomaamatta...
09 heinäkuun 2013 - 19:59
Agneta sanoo:
Kyllä, se asia siivoamisesta ja siitä, että pystyy elämään ilman kaikkia niitä vempaimia, joilla ympäröi itseään, olen käynyt läpi 2 kertaa elämässäni ... mutta nyt olen taas palannut samoihin vanhoihin jalanjälkiin. Ensimmäinen kerta oli kun muutin asuntoon, jonka piti olla vain väliaikainen ratkaisu, en koskaan purkanut muuta kuin lautaset ja ruokailuvälineet ja keittiövälineet 4 hengelle, sitten asuimme niin melkein 1,5 vuotta ennen kuin löysimme uuden hyvän asunnon. Mutta se oli ihanaa!
Sitten se tapahtui, kun myimme 140 neliömetrin talon ja muutimme tänne 81 neliömetriin, jotta saisimme tilaa. Ja se on mukavaa, mutta silti tavaraa kertyy taas!
10 heinäkuun 2013 - 11:13
Annika sanoo:
Onpa hauskaa! Meillä on luonnos samasta asiasta ja hauskinta on, että meillä oli sama otsikko 🙂 Se on juuri niin kuin kirjoitat... vapauden tunne!
10 heinäkuun 2013 - 12:20
admin sanoo:
Agneta, niitä on helppo kerätä! Mielenkiintoista on se, että kun elää niin tilapäisesti vain tiettyjen asioiden kanssa - tajuaa, ettei oikeastaan tarvitse paljoa.....
😉
Annika, onko se totta? Kuinka hauskaa! On mielenkiintoista lukea sitten!
😉
10 heinäkuun 2013 - 19:40