Anita Wag Agrimanaki työskenteli 90-luvun alussa matkaoppaana Apollolle Kreikassa, ja siellä työskennellessään hän löysi rakkauden Kreetalle. Nyt Anita on asunut Kreetalla miehensä kanssa 25 vuotta, ja heillä on kaksi lasta, jotka ovat nyt 16- ja 20-vuotiaita.
Tämänpäiväisessä haastattelussa Anita puhuu avoimesta ja anteliaasta kreikkalaisesta kansasta, mutta myös maan ja sen asukkaiden vaikeista taloudellisista haasteista. Anita jakaa myös vinkkejä niille, jotka haluavat vierailla Kreetalla matkailijana. Jos haluat seurata Anitan arkea Kreikassa, voit tutustua hänen blogiinsa. Anitas Kreeta.
Sisällysluettelo
Miten päädyit Kreikkaan ja Kreetalle ja kuinka kauan olet asunut siellä?
Vuonna 1992 sain töitä Apollon matkaoppaana. En tiennyt Kreetasta mitään ja toivoin pääseväni töihin Rodokselle tai jollekin Kykladien saarelle. Päädyin Haniaan Kreetalle ja työskentelin Apollolle 3 vuotta matkaoppaana ja varauspäällikkönä. Sinä aikana tapasin mieheni, menimme kihloihin ja naimisiin.
Voitko kertoa meille perheestäsi ja jokapäiväisestä elämästäsi Kreetalla?
Meillä on 2 lasta, jotka ovat 16 ja 20-vuotiaita. Päivittäinen elämä matkailusesongin aikana huhti-lokakuussa koostuu yleensä työstä 7 päivää viikossa. Talvella olemme työttömiä, ja aviomies yrittää löytää "päivätöitä" oliivinpoimijana tai jos hän on onnekas, joitakin kunnostustöitä hotellissa, jossa hän työskentelee kokkina kesäisin.
Lyhyesti sanottuna kesät tarkoittavat sitä, että tehdään mahdollisimman paljon töitä laskujen maksamiseksi ja yritetään ansaita tarpeeksi rahaa, jotta talvesta selviäisi. Talvella meillä on paljon aikaa, mutta yleensä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia tehdä mitään sellaista, mikä maksaa rahaa. Se saattaa kuulostaa kauhealta, mutta kuten monet kreikkalaiset nykyään, me teemme tilanteesta parhaan mahdollisen. Hemmottelemme edelleen pieniä matkoja, syömme hyvin ja käymme välillä ulkona syömässä.
Viime vuosi on ollut hieman erilainen, koska menin Ruotsiin töihin kuudeksi kuukaudeksi. Viimeiset 8 vuotta minulla oli oma kauppa, jonka suljin viime vuonna. Sitten aloin etsiä työtä täältä. Minulle tarjottiin useita työpaikkoja, mutta en todellakaan jaksa tehdä töitä 6-700 euron kokopäivätyöstä.
Palkat ovat nyt uskomattoman alhaiset. Apollosta lähtöni jälkeisinä vuosina työskentelin hotellin vastaanotossa, ja palkkani olivat noin kaksinkertaiset nykyisiin palkkoihin verrattuna. Hinnat, verot, sähkö ja muut asiat ovat nousseet, ja palkat ja eläkkeet ovat laskeneet. Tasapainoa ei ole lainkaan.
Mitkä ovat suurimmat kulttuurierot, joita koet Ruotsin ja Kreikan välillä?
Täällä ihmiset ovat äänekkäämpiä, ja jos he valittavat jostakin asiasta, he kertovat siitä suoraan henkilölle. He eivät seiso hiljaa ja teeskentele, että kaikki on hyvin, ja sitten he kirjoittavat valitukset ylös ja lähettävät ne kyseiselle yritykselle tai organisaatiolle. Tästä johtuu muun muassa jonoissa vallitseva kaaos.
Joskus voi ajatella, että kreikkalaiset puuttuvat asioihin liian usein, mutta joskus se on myös hyvä asia, sillä se tarkoittaa, että he näkevät ja kuulevat, mitä heidän ympärillään tapahtuu. He antavat tilaa vanhuksille busseissa, antavat raskaana olevien naisten mennä jonossa eteenpäin ja yrittävät rauhoittaa tuntemattomia huutavia lapsia. (Poikani huusi kerran kaupassa, koska hän ei voinut ostaa minulle makeisia - sitten minulle tuntematon kreikkalainen toi hänelle suklaapatukan).
Heidän mielestään on helpompi "kutsua tiimi paikalle", mikä on ruotsalaisille usein vaikeaa. Nytkin, kriisiaikoina, he tekevät niin, mutta nyt näkee yhä useammin, että lasku ravintolassa jaetaan, koska useimmilla ihmisillä on taloudellisesti vaikeaa. Täällä on yleensä rennompaa seurustella ja arki ei ole niin rutiininomaista, spontaani kahvittelu jonkun kotona on täällä enemmän ok. Lasillinen viiniä töiden jälkeen tai jopa töissä, vaikka seuraavana päivänä pitääkin nousta ja tehdä töitä, on täällä hyväksytympää.
Elämä ei ole yhtä rutiininomaista, vaikka täälläkin on muuttunut paljon, ja siitä on tulossa rutiininomaisempaa kuin ennen. Tämä voi johtua siitä, että lapsilla on enemmän aktiviteetteja, joihin heitä on vietävä. Spontaanit leikit naapurustossa katoavat yhä enemmän, ja ihmisistä on tullut "kiireisempiä" kuin ennen.
Se, mikä ei kuitenkaan ole muuttunut, on se, että jos joku tulee kotiin päivällisaikaan, ylimääräinen lautanen on aina katettu, ja jos illalliselle on kutsuttu kuusi ihmistä, se voi helposti olla 16. Kaikki ovat tervetulleita. Luulen, että ihmisten on helpompi jakaa. Jos jollakin on appelsiinipuu, niin silloin tietysti kaikki saavat kavereita näistä appelsiineista.
Mikä on parasta Kreikassa ja Kreetalla asumisessa?
Vähän niin kuin edellä olevissa vastauksissa ... Muuten parasta Kreikassa: ilmasto, meri, ruoka, ilmapiiri. Parasta Ruotsissa: Kaikki on niin järjestettyä, hyvät palkat, oikeastaan helpompi löytää lisähintoja supermarketista, halpa netti ja puhelin, vihreys ja luonto.
Kaipaatko jotain Ruotsista ja jos kaipaat, niin mitä?
Ks. edellä 🙂 Sitten on joitakin asioita, joita ilman voi elää, mutta jotka ovat hauskoja ja joita on hyvä saada joskus alas. Irtokarkit, hapankorppuja, helmisokeria (!) pullien leipomiseen, kirjasto!!! Mikä uskomaton juttu oikeasti, että voi lainata kirjoja ja ainakin oman kaupunkini kirjasto on niin kiva... Vahvat juustot, kuten papparainen ja Svecia.
Miten talouskriisi on vaikuttanut tavallisiin kreikkalaisiin ja miten ihmiset näkevät Kreikan tulevaisuuden?
Kun palasin 6 kuukauden oleskelusta Ruotsissa, huomasin, että tämä on usein puheenaihe kreikkalaisten kesken (ennen oli, mutta en reagoinut niin paljon.) Kuulostaa siltä, että ihmiset ovat luovuttaneet ja että elämässä on kyse siitä, että YRITETÄÄN maksaa kaikki laskut ajallaan.
On hyvin harvinaista kuulla jonkun olevan tyytyväinen tilanteeseensa ja odottavan innolla tulevaisuutta. Köyhien lasten, jotka kasvavat nyt, unelmat murtuvat heti, kun he kuulevat vanhempiensa puhuvan aina huonosta taloudesta. Minulle sanotaan usein, että meidän pitäisi olla onnellisia siitä, että meillä on "toinen maa", jonne lapsemme voivat mennä, koska tulevaisuus täällä on mitä on.
Mitkä ovat parhaat vinkkisi matkailijoille, jotka haluavat vierailla Kreetalla?
Vuokraa auto ja mene pieniin kyliin, syö pienissä tavernoissa äläkä pelkää kokeilla tuntemattomia ruokia. Ole ennakkoluuloton ja tutustu paikallisiin, heiltä saat parhaat vinkit ruokapaikoista. Luojan tähden, jätä all-inclusive väliin!!!! Vau, kaikki vinkit liittyvät ruokaan... Kreetalla on ihania rantoja ja Elafonissi on usein parhaiden rantojen listoilla. Jos olet kiinnostunut historiasta, arkeologiset kaivaukset täällä ovat todellinen herkku.
Lopuksi kysymys, jonka kysymme kaikilta haastattelemiltamme: Mikä on unelmiesi matkakohde?
Niitä on useita. Toivon, että meillä olisi varaa olla yhden kesän tekemättä töitä ja viettää sen sijaan koko kesä löhöillen Kreikassa. Sekä mantereella että saarilla. Jossain vaiheessa menen Irlanti ja myös Skotlannissa.
Kiitos Anita Wag Agrimanaki kokemusten ja ajatusten jakamisesta!
Ylimmässä kuvassa Anita Wag Agrimanaki ja hänen miehensä Jannis.
Lennart sanoo:
Kovaa elää Kreikassa nyt, mutta myös itse aiheutettua!
15 lokakuun 2016 - 7:06
Lena - hyvää sielulle sanoo:
Fantastista, että on ollut niin vaikeaa taloudellisesti ja silti niin luontevaa jakaa!
Halauksia Lena
15 lokakuun 2016 - 7:53
nils-åke sanoo:
Mielenkiintoista luettavaa. Ymmärrän, että on vaikeaa, jos on hiljaista talvella.
15 lokakuun 2016 - 9:06
Cattis sanoo:
Surullista, että tässä ihanassa maassa on nykyään niin vaikeaa elää. Toivon todella, että tilanne paranee pian sekä perheeni että ystävieni osalta, joita minulla on siellä. Mielenkiintoista lukea Anitan vastaus, käyn varmaan katsomassa hänen blogiaan ☺.
15 lokakuun 2016 - 10:01
Ama de casa sanoo:
Kuulostaa todella vaikealta. Voimia taistella eteenpäin!
15 lokakuun 2016 - 10:32
Ann-Sofie sanoo:
Olen lukenut blogiasi noin vuoden ajan, Anite, ja olen niin vaikuttunut siitä, että selvität kaiken. On rankkaa jättää perhe puoleksi vuodeksi, ja toivon vilpittömästi, että se auttaa korjaamaan talven.
Vietin kaksi talvea Ahios Nikolasin venesatamassa ja opin rakastamaan Kreetaa ja Kreikkaa. Tämä on saari, jolle haluan aina palata ja jolle toivon voivani joskus asettua asumaan.
15 lokakuun 2016 - 10:59
Herra Steve sanoo:
Kuinka ihanaa. Voin aistia tuoksut ja tunnelman, kun luen Kreikan arjesta. Juuri sitä, mitä tarvitsin siirtääkseni itseni yhtäkkiä Kreikkaan. Rakastan Kreikkaa ja kreikkalaisia. Minua kutsutaan täällä kotona myös nimellä "kreikkalainen kaveri". Tutustun ehdottomasti hänen blogiinsa.
Luin tänä aamuna pääkirjoituksen Kreikasta ja olin juuri hahmottelemassa huomiseksi blogikirjoitusta tästä aiheesta.
15 lokakuun 2016 - 12:18
BP sanoo:
Ei voi olla helppoa selviytyä arjesta, kun asiat ovat taloudellisesti niin vaikeita! Hyvä postaus, joka avaa hieman ruotsalaisten silmiä, täytyy sanoa ...
15 lokakuun 2016 - 13:13
Eva - Ihmiset kadulla sanoo:
Mielenkiintoinen postaus, palkitsevaa tietää enemmän siitä, millaista arki on Kreikassa. Ymmärtää, että se on joskus todella rankkaa. Kreikka on yksi suosikeistani 🙂
15 lokakuun 2016 - 13:50
Birgitta Uumajassa sanoo:
Mutta niin hauskaa!
Kun avasin freedomtravelin tänään, kaksi ihmistä, jotka olen oppinut tuntemaan, ilmestyi paikalle. Epäröin muutaman sekunnin. Mutta se on Anita ja hänen miehensä!
Ja sitten tuli jatko-osa, olin oikeassa!
Anita, tulemme 5. marraskuuta viikoksi Haniaan. Otamme mukaan papin juustoa ja helmisokeria. Oliko muuta?
Halauksia ja kiitos freedomtravel raportista!
15 lokakuun 2016 - 14:43
Rooli o Carina sanoo:
Pidämme Kreikasta, olemme käyneet siellä useita kertoja, myös Kreetalla!
He ovat tietenkin myös vieraanvaraisia, hyvää ruokaa myös!
Pidä huolta itsestäsi......
15 lokakuun 2016 - 16:46
Anja sanoo:
Kiitos!!! Loistava ajoitus meille, jotka laskeuduimme Ruotsiin viime yönä niin mukavan viikon jälkeen tällä ihanalla saarella!
.... ja täällä ei ollut lainkaan all inclusivea. Me vuokrasimme TripAdvisorin kautta.
15 lokakuun 2016 - 17:39
Matts Torebring sanoo:
Meille varattiin lento Kreetalle kahdeksi viikoksi 90-luvun alussa. Kymmenen päivän jälkeen halusin olla jossain muualla. Kuten jo tiedätte, "matka hyvä, mutta matkailuauto paras".
15 lokakuun 2016 - 17:51
Ditte sanoo:
Teen sen, mitä yleensä teen: kiitän sinua upeasta lauantaihaastattelusta.
Anitan haastattelu oli hieman erilainen, ja oli hyvin mielenkiintoista kuulla lisää kreikkalaisten olosuhteista nykyisen huonon taloustilanteen vuoksi ja siitä, miten se vaikuttaa niin moniin ja miten he yhä kamppailevat pärjätäkseen.
Talvella työpaikat ovat tietysti vähissä, koska suuri osa siitä perustuu matkailuun, eikä sitä juuri huomaa talvella.
Kreikka oli toinen maa, jossa vierailin Etelä-Euroopassa, ja se oli Rodos vuonna 1961. Sen jälkeen Kreikkaan on vuosien varrella tehty monia matkoja.
15 lokakuun 2016 - 20:50
teräskaupunki anna sanoo:
Mielenkiintoista luettavaa!
Palkat eivät ole juurikaan alempia kuin minimipalkka (Englannissa). Ruotsalaisilla on ollut todella hyvin pitkään ja tulevaisuudessa näemme. Uskon, että sellaiset ongelmat kuin ne, jotka ovat koskeneet kreikkalaisia, voivat koskettaa mitä tahansa maata, enkä minä ruotsalaisena ainakaan ole kovin kiireinen.
15 lokakuun 2016 - 22:06
anita wåg agrimanaki sanoo:
Mukava nähdä kaikki kommentit, ja olen iloinen siitä, että useimmat ihmiset ymmärtävät kreikkalaisten vaikeudet ja että ne, jotka kärsivät eniten, eivät ole aiheuttaneet maan ongelmia. "Birgitta Uumajassa", nyt kaipaan papin kiveä!!!! 🙂
17 lokakuun 2016 - 21:04