Mikä saa sinut haluamaan matkustaa ja seikkailla? Minulla ei ole aavistustakaan. Tiedän vain, että olen aina ollut utelias siitä, mikä on kauempana, mitä en oikeastaan tiedä.
Olemme puhuneet enimmäkseen Peterin ja minun yhdessä tekemät matkat, ensimmäiseltä yhteiseltä ulkomaanmatkaltamme Egyptiin vuonna 2005. Mutta olen myös matkustanut paljon ennen kuin tapasimme! Olen juuri käynyt läpi vanhoja valokuva-albumeita ja skannannut joitakin kuvia ... Tässä on osa 1: Matkani 20-vuotiaaksi asti.
Sisällysluettelo
Kesät Tylösandissa vuodesta 1975 ...
Ensimmäiset "matkat" olivat kotoa Lundista kesämökillemme Lundiin. Tylösand. Täällä vietin joka kesä aurinkoa ottaen, simpukankuoria maalaten, kirjeitä kirjoittaen ja ystävien luona vieraillen.
Talvet vuoristossa, vuodesta 1978 ...
Toinen perheemme perinne oli hiihtolomat talvella. Menimme joka vuosi viikoksi Ruotsin vuoristoon, ja opettelin hiihtämään slalomia kolmen tai neljän vuoden ikäisenä.
Hiihtoa Itä-Saksan rajalla, 1985
Hiihtomatka Harziin vuonna 1985 oli ensimmäinen matkani Pohjoismaiden ulkopuolelle. Olin yhdeksänvuotias ja ajattelin, että se oli niinooo jännittävää. Muistan, että saimme illalliseksi nyyttejä ja että äiti ja isä saivat korvaukseksi alkoholia, kun saimme huoneen, jossa oli liian vähän sänkyjä (mistä he eivät olleet lainkaan iloisia!). Lempimuistoni on se, että asuimme aivan Itä-Saksan rajalla ja näimme, kuinka vartijat partioivat muurilla automaattikiväärien kanssa.
Ensimmäinen vierailu Tukholmaan ... ja ratsastusleiri 1986-1989
Valokuva-albumeista ei ole juurikaan apua tässä asiassa, mutta tiedän, että kävin Kööpenhaminassa useita kertoja luokkani kanssa, ennen kuin kävin Tukholmassa vanhempieni kanssa. Kävimme linnassa, Skansen ja Leksaksmuseet, ja kun vanhempani kysyivät metrossa, mikä oli hauskinta, vastasin (laajalla skandinaavisella kielellä ja muiden matkustajien iloksi) "Eåka metro".
Muuten "matkustaminen" koostui tänä aikana lähinnä ratsastusleireistä. Kun olin 14-vuotias, muutimme Tukholmaan, ja ratsastusleirit vaihtuivat teatterileireihin.
Bussilla Englantiin, 1991
Olet vihdoin 16-vuotias ja tarpeeksi vanha matkustamaan ilman vanhempia! Ainakin jos lähdet kielimatkayhtiön kanssa... Valitsimme parhaan ystäväni Johannan kanssa kielimatkan bussilla - koska saisimme nähdä myös Pariisin!
Bournemouthissa muistan, että meille annettiin "outoa" ruokaa (kuten leipä- ja voivanukasta), että englanninkielemme oli paljon parempaa kuin samassa talossa asuvilla ranskankielisillä matkustajilla ja että he soittivat kotiin "collect call" -periaatteella.
Vaihto-oppilas Islannissa, 1992-1993
En ollut koskaan innostunut matkustamaan vaihto-oppilaana Yhdysvaltoihin tai Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, mutta kun 17-vuotiaana sain tietää, että voisin lähteä Islantiin, vakuutin vanhempani nopeasti. Päädyin asumaan perheen luokse Hemöniin, joka on 5000 asukkaan saari mantereen eteläpuolella. Kävin lukiota (jossa opiskelin tanskaa ja konekirjoitusta), opettelin islannin kieltä, söin paljon koljaa ja juhlin ahkerasti.
Islanti jälleen, 1993
Vaikka vietin Islannissa lähes vuoden, en ehtinyt nähdä muuta kuin Hemönin ja Reykjavikin. En ollut kotona kovin kauaa ennen kuin palasin takaisin, mutta tällä kertaa vanhempieni kanssa. Matkustelimme siellä sun täällä katsellen geysirejä, kraattereita ja vesiputouksia. Siistiä maata!
Kirjekaverin kanssa Saksassa, 1994
Vaikka opiskelin ranskaa, suostuin silti kirjekaverille Saksassa. Miksi ei? Vieraillessani Bad Bramstedtissa Hampurin lähellä sain katsoa saksankielisiä dubattuja elokuvia, käydä metsäjuhlissa ja harjoittelussa eläinlääkärin luona. Poikaystäväni isoäidin luona söimme herkullisia paistettuja Camembert-juustoja raakojen puolukoiden kanssa.
Roskilden festivaali, 1995
Mikä voisi olla siistimpää kuin Roskilden festivaaleilla käyminen? Päivät pitkät musiikkia, olutta, pesemättömiä vaatteita ja nukkuminen kovalla teltan lattialla.
Kun ajattelen taaksepäin, minulla on hyvin eläviä muistoja matkoista ja retkistä, joista monet olivat tilaisuuksia oppia maailmasta ja elämästä. Haluatko sinäkin antaa lapsillesi mahdollisuuden jännittäviin ja opettavaisiin matkakokemuksiin? Lue täältä lisää siitä, miten voit ansaita rahaa luokkaan.
Missä matkustit ensimmäisen kerran? Mistä pidit matkustamisessa, kun olit nuori?
Lennart sanoo:
Matkustaminen on elämää!
25 heinäkuun 2017 - 7:23
Helena sanoo:
Eikö niin? 🙂
25 heinäkuun 2017 - 7:59
Eva - Ihmiset kadulla sanoo:
Hauskaa luettavaa Helena! Ihan ensimmäinen ulkomaanmatkani oli Suomeen, matkustimme usein Vaasan laivalla Uumajan ja Vaasan välillä. Muuten hengailimme enimmäkseen mökillä Bjurholmin ulkopuolella, kun kasvoin.
25 heinäkuun 2017 - 7:32
Helena sanoo:
Niin, niin oli usein tuohon aikaan. Olimme myös enimmäkseen kesämökillä, paitsi hiihtolomalla. Mutta olin aina utelias matkustamaan, ja käytin tilaisuudet, joita minulle annettiin 😉.
25 heinäkuun 2017 - 8:00
4000milj. sanoo:
Hieno ajatus ja että olet järjestäytynyt ja löydät kaikki vanhat kuvat uudelleen.
Olen myös suunnitellut skannaavani vanhoja valokuvia ensimmäiseltä "seikkailumatkaltani", mutta en ole tällä hetkellä varma, missä albumi on kaikkien vuosien varrella tapahtuneiden muuttojen jälkeen.....
25 heinäkuun 2017 - 7:48
Helena sanoo:
Valokuva-albumit olivat varastohuoneessamme, mutta jouduimme hiljattain tyhjentämään varastohuoneen, koska se on vesivahingoittunut ja sitä remontoidaan. Silloin yhtäkkiä tuli luonnolliseksi ruveta katselemaan albumeja (ja siellä sisällä on jonkinlainen järjestys ;)) Missä meni ensimmäinen seikkailureissusi?
25 heinäkuun 2017 - 8:02
4000milj. sanoo:
Lento Yhdysvaltojen ympäri.
25 heinäkuun 2017 - 9:48
Helena sanoo:
Jännittävää! Olisi hienoa jos löytäisit albumin ja kirjoittaisit siitä jossain vaiheessa! 🙂
25 heinäkuun 2017 - 10:22
Johnny Friskilä sanoo:
Hehe, hauskaa! Ensimmäinen ulkomaanmatkani taisi olla myös Suomeen. Pohjois-Suomeen. Tanskassa kävin vasta 18-vuotiaana.
25 heinäkuun 2017 - 8:27
Helena sanoo:
Monet ruotsalaiset ovat luultavasti aloittaneet "matkauransa" jossakin Pohjoismaassa... Minulle (joka asuin Skånessa) Tanska oli lähin....
25 heinäkuun 2017 - 10:24
LinizTravel sanoo:
Kuinka monta ihanaa matkaa!!! Kiva nähdä kuvia myös! Halauksia
25 heinäkuun 2017 - 8:31
Helena sanoo:
Hienoa, kun vihdoin pääset skannaamaan niitä! Muuten ne vain lojuvat albumeissa ...
25 heinäkuun 2017 - 10:24
Nils-Åke Hansson sanoo:
Ensimmäinen matkani suuntautui junalla Moraan. Matkustin yksin 13-14-vuotiaana. Sitten se oli Karesuando muutamaa vuotta myöhemmin. Mutta sitä ennen olimme usein Tukholmassa. En ole koskaan matkustanut ulkomaille vanhempieni (äidin) kanssa.
25 heinäkuun 2017 - 8:50
Helena sanoo:
Aikaisemmin ulkomaille lähteminen ei ollut läheskään yhtä yleistä. Sitäkin jännittävämpää oli, kun vihdoin teit sen! 🙂
25 heinäkuun 2017 - 10:25
Åke Hammarbäck sanoo:
Vanhempani ostivat asuntovaunun heti sateisen telttailun jälkeen vuonna 1976 Västerbottenin ja Mo i Ranan vuorilla. Sitten oli paljon hiihtoa, kun asuntovaunulla oli talvipaikka laskettelurinteessä ja paljon vapaata telttailua. pohjoisilla rannoilla valoisilla kesäöillä, kalastusta, sienestystä ja marjastusta syksyllä metsäisillä lakeuksilla Västerbottenin ympäristössä. On varmaan vähän värittänyt minua.
Koulun kanssa 6. luokalla meillä oli kaveriluokka Närpesissä Ruotsinsuomessa, yhden viikon meidän luokkamme meni heidän kanssaan ja seuraavalla viikolla he menivät meidän luokkamme kanssa Uumajaan. Laivalla ToR Vaasa tietenkin!
Ensimmäinen oma matka, kun täytin 18 vuotta, löysin matkan Rodokselle, 2 viikkoa 800 kruunulla. Siellä oli paljon purjelautailua ja sukellusta. Kun on 20, listasta tulee pitkä .....
Terveisin
Åke
25 heinäkuun 2017 - 9:20
Helena sanoo:
Teltat ja sade eivät ole hauska yhdistelmä, joten ymmärrän, että vanhempasi suosivat asuntovaunua! Kuulostaa siltä, että teillä oli monta kivaa reissua ja kokemusta sen kanssa! 2 viikkoa Rodoksella 800 kruunulla kuulostaa hyvältä 🙂 Muutenkin tunnistan, että alkaa matkustamaan enemmän aikuistumisen jälkeen!
25 heinäkuun 2017 - 10:55
Ditte sanoo:
Eikö olekin hauskaa, että meillä on näitä vanhoja albumeita, joissa matkat on säilytetty? Ja se pitäisi aloittaa ajoissa! Sinulla on mukanasi hauskoja muistoja, ja uskon, että perusta matkaharrastukselle luodaan jo varhain, ja sitten siitä tulee helposti riippuvuus, jossa uteliaisuus maita, kulttuureja, ihmisiä, paikkoja ja kohtaamisia kohtaan luonnehtii sinua erityisellä tavalla. Olen siirtänyt matkustushalun tyttärilleni ja hekin aloittivat matkustamisen käytännössä vastasyntyneinä ja kiinnostus on säilynyt. Nyt on myös lastenlasten vuoro...
Kiitos, että jaoit ensimmäiset matkamuistosi.
25 heinäkuun 2017 - 9:35
Helena sanoo:
Ehkä on niin, että perusta matkustamiselle luodaan jo varhain? Me emme matkustaneet paljon, mutta vanhempani kertoivat minulle myös matkoista, joita he tekivät työnsä ohessa, ja se sai minut uteliaaksi! Kiva, että siirrätte kiinnostuksenne matkustamiseen tyttärillenne ja lapsenlapsillenne! 🙂
25 heinäkuun 2017 - 19:12
Herra Steve sanoo:
Hienoa luettavaa ja ihania kuvia. Niin hyvä, että kaikki on dokumentoitu näin hyvin.
25 heinäkuun 2017 - 9:38
Helena sanoo:
Kuvat auttavat muistia, ja olen iloinen, että kirjoitin ylös vuoden. Muuten en olisi muistanut...!
25 heinäkuun 2017 - 19:13
Goatfish sanoo:
On niin hauskaa löytää vanhoja valokuva-albumeita! Valitettavasti niitä on yhä vähemmän nykypäivän teknologian myötä.
Lapsena matkustimme rajan yli Norjaan ostamaan voita ja jauhoja. Mukaan sai ottaa tietyn kilomäärän jokaista autossa olevaa henkilöä kohden.
Matkustin 14-vuotiaana yksin ystävieni luo Saksaan (bussi, juna), enkä olisi koskaan antanut lasteni tehdä niin 😀.
Aurinkoiset halaukset!
25 heinäkuun 2017 - 10:07
Helena sanoo:
Mutta miten mielenkiintoisia muistoja! En tiennytkään, että ihmiset kävivät ostamassa voita ja jauhoja! Ja joskus tuntuu, että nuoret olivat ennen vähän itsenäisempiä. Silloin oli itse asiassa vaikeampaa kuin nyt, ilman kännyköitä jne.
25 heinäkuun 2017 - 19:20
Britt-Marie Lundgren sanoo:
Lapsuudessani ei ollut mahdollisuuksia pidempiin matkoihin, vaan lomat koostuivat usein viikosta teltassa länsirannikolla tai Öölannilla. Yhdeksännellä luokalla matkustimme kuitenkin laivalla Englantiin viikoksi Lontooseen (70 16-vuotiasta, kieltenopettajamme ja hänen tuntemansa nuori pariskunta, sanomattakin on selvää, että meillä oli hauskaa) Samana vuonna ne meistä, jotka opiskelivat saksaa, matkustivat viikoksi Berliiniin. Lukiossa vietimme kuukauden perheen luona Yorkshiressä.
Ensimmäinen tilausmatkani vuonna 1975 suuntautui Marokkoon, ja silloinen kumppanini joutui viettämään viikon tiputuksessa tartuntatautiklinikalla, kun pääsimme kotiin. Kun saimme lapsia, yritimme matkustaa heidän kanssaan. Kun talous ei sallinut lentomatkustamista, siitä tuli auto- ja asuntovaunumatka, ensimmäinen pitkä matka suuntautui entiseen Jugoslaviaan.
25 heinäkuun 2017 - 10:10
Helena sanoo:
Varmasti jännittävää Englannin ja Saksan matkoilla sitten! Jännittävää myös Marokon tilausmatkojen kanssa, mutta viikko tiputuksen kanssa ei kuulostanut ollenkaan hauskalta ...!!!!!. Asuntovaunu (ja matkailuauto) on täydellinen tapa päästä matkustamaan ja silti pitää vähän budjettia!
25 heinäkuun 2017 - 19:24
Kaikkialla sanoo:
Matkustaminen on parasta ikinä!
25 heinäkuun 2017 - 10:22
Helena sanoo:
Voi vain olla samaa mieltä 🙂
25 heinäkuun 2017 - 19:24
Ninny sanoo:
Niin hauskaa vanhojen kuvien kanssa! Kyllä, matkustaminen on parasta, nähdä ja kokea uusia asioita... Kun olin lapsi, matkustimme ympäri Ruotsia autolla. Joka kesä uusiin paikkoihin, vanhempani vuokrasivat yleensä talon tai mökin, jossa asuimme ja sieltä teimme sitten retkiä. Kun olin tarpeeksi vanha matkustamaan omatoimisesti, lähdin ulkomaille. Mieleenpainuvin on varmaan matka Israeliin, kun olin 18-vuotias. Menimme ystäväni kanssa tapaamaan toista ystävää, joka työskenteli kibbutsissa, mikä oli tuolloin (80-luvulla) yleistä. Erittäin jännittävä matka kontrastisessa ja kauniissa maassa. Ja paljon tapahtui kahdelle hullulle teinitytölle seikkailussa...
25 heinäkuun 2017 - 10:25
Helena sanoo:
Matkustaminen Ruotsissa voi olla myös seikkailu! En ole koskaan käynyt Israelissa, mutta muistan, että oli suosittua mennä töihin kibbutsiin ja että yksi vanhemmista serkuistani teki niin. Ja tietysti tuossa iässä sitä tapahtuu paljon ja kun on seikkailunhaluinen ... 😉.
25 heinäkuun 2017 - 19:26
Birgitta Uumajassa sanoo:
Ulkomaanmatkoja vanhempieni kanssa ei ollut paljon. Veljeni ja minut "komennettiin" Norrbyskäriin, jossa isäni työskenteli kesäisin leirinjohtajana. Nyt käyn mielelläni siellä pienessä entisessä puusepänvajassamme.
Olemme käyneet parilla charterilla ennen kuin päädyimme Kreikkaan. Käymme siellä säännöllisesti. Olen tehnyt useita matkoja Italiaan, mutta eniten muistan ja arvostan sitä, kun 9-vuotias poikani (hän on nyt 42-vuotias) ja minä matkustimme junalla Etelä-Italiaan. Se kesti noin 3 päivää yhteen suuntaan. Silloin kului paljon nuortenkirjoja, ja tutustuimme joka junassa kaikkeen. Siihen aikaan oli jokaisessa vaunussa lasiset vesikarahvit! En olisi koskaan uskaltanut matkustaa yksin, nojasin 9-vuotiaaseen. Niin paljon satunnaisia ystäviä sai junissa!
Ajattelen nykypäivän nuoria ja jopa aikuisia. Nyt ei ole mikään ongelma muuttaa ulkomaille töihin tai avata yritys, ette ole koskaan ajatelleet sitä. Poikani asuu ja työskentelee Thaimaassa ja hänellä on siellä myös kesämökki. Pojanpoikani, joka on 4-vuotias, asuu hänen kanssaan mutta myös äitinsä kanssa Kiinassa. Maailmasta on tullut globaali.
25 heinäkuun 2017 - 12:58
Helena sanoo:
Voi miten hauskaa kuulla kaikki mitä sanot Birgittasta! Vaikka 9-vuotias ei ehkä osaa auttaa niin paljon, ymmärrän kyllä, että tällaisessa seurassa tulee rohkeammaksi ja aikuisemmaksi! Lisäksi se on varmasti hauskempaa 🙂 Varmasti nykyään on helpompaa matkustaa ja työskennellä muissa maissa. Silti on monia, jotka eivät uskalla tai joilla ei ehkä ole oikeita kontakteja tai kokemusta. Se on niin erilaista ...
25 heinäkuun 2017 - 19:29
Annalena sanoo:
Voi miten hauskaa nähdä! Meillä oli asuntovaunulomia Ruotsissa, kun olin lapsi. Usein Tukholmassa ja Uppsalassa, jossa meillä on sukulaisia. Kerran kävimme Tanskassa. Jollain Suomi lautalla teininä kun se vielä meni Sundsvallista. Kun olin 15-vuotias, matkustin Rotterdamiin SCA:n laivalla, jolla siskoni oli töissä. Ulkomaanmatkoja on ollut valitettavan vähän, ollaan käyty USA:ssa 4 kertaa mutta muuten mennään matkailuautolla Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa 🙂 Ei olla koskaan oltu kännissä bilehileissä kuten kaverini koska sain lapset aikaisin 😀 Mutta mulle tarjottiin kesätyöpaikkaa Islannista kun olin 15 ja oon vieläkin vähän "katkera" etten saanut vanhempieni puolesta 😛 Joten sinne haluan mennä!
25 heinäkuun 2017 - 16:43
Helena sanoo:
Kuinka mukavaa, että jaat ja kerrot Annalenalle! En tiennyt mitä SCA-vene oli jotain, mutta piti googlettaa ja se näytti erittäin jännittävältä! 🙂 Mitä tulee kännisiin bilereissuihin, niin en usko, että olet jäänyt niin paljosta paitsi... Islanti sen sijaan on näkemisen arvoinen paikka, jos joskus saat tilaisuuden! 🙂
25 heinäkuun 2017 - 19:31
Annalena sanoo:
Vau... se ei varmaankaan ole niin outoa! Jos on kasvanut saarella, jonka ympärillä on SCA-alaa, luulee, että kaikilla on samat mieltymykset 😀 😀 😀 😀 😀 Ei tullut mieleen... 😛 😛
28 heinäkuun 2017 - 12:05
Ann-Louise sanoo:
Miten ihana viesti. Lapsuuteni jännittävin matka oli matka Öölannin saarelle, vain päiväksi, kun olin yhdeksänvuotias. Seuraava pidempi matka oli Tukholmaan, kun olin yhdeksäntoista ja ensimmäinen ulkomaanmatka oli Helsinkiin vuotta myöhemmin, kun olin kaksikymppinen. Nyt on siis pakko matkustaa mahdollisimman paljon, jotta saan korvattua kaikki nämä menetetyt vuodet ilman matkustamista 🙂 .
25 heinäkuun 2017 - 18:07
Helena sanoo:
Se oli tavallista, että et matkustanut ulkomailla niin paljon ennen, mutta sitten on sitäkin hauskempia löytöjä kiinni! 🙂
25 heinäkuun 2017 - 19:32
Husis blogi sanoo:
Voi voi, omistajan olisi pitänyt olla kotona, jotta hän olisi voinut katsoa albumit. Mutta pari muistoa on kasvanut erityisen vahvaksi. Kun hänen perheensä, äiti, isä ja veli, olivat Tanskassa ja isä teki virheen ison asuntovaunun kanssa. Yhtäkkiä hänen isänsä ajoi pyörätiellä.
Toisella kerralla hänen koko perheensä oli Dubrovnikissa, ja siellä hän eksyi. Se oli ennen matkapuhelimen aikaa, mutta saksalainen perhe oli pitänyt hänestä huolta, ja hän oli saksalaisen perheen kanssa seisonut vuorella lähellä aukiota, jossa omistaja oli päässyt karkuun perheestään, ja lopulta omistajan perhe näki hänet, ja ensimmäinen asia, jonka hän sai, oli pieni nuhtelu karkuun pääsystä. Hän ei ymmärtänyt mitään, eikö hänen perheensä sen sijaan olisi iloinen, he olivat löytäneet toisensa uudelleen?
25 heinäkuun 2017 - 18:16
Helena sanoo:
Voi voi, asuntovaunun päätyminen pyörätielle kuulostaa hieman vaikealta ... ! 😉 Ja se oli varmasti erilaista ennen, kun ei ollut kännyköitä. Minusta on helppo alkaa haukkua lapsia, kun he ovat poissa, koska siitä kaikesta stressaantuu niin paljon, mutta tuntuu vähän väärältä haukkua, kun vihdoin tavataan ... 😉.
25 heinäkuun 2017 - 19:35
Matts Torebring sanoo:
Kyllä, se oli todellakin matka. Ensimmäinen matkamme Saab V4:llä suuntautui pohjoiseen telttojen ja Triangan keittiön kanssa, vuosi oli 1969. En ollut koskaan käynyt Tukholmassa ja pelkäsin kulkea kaupungin läpi. Se osoittautui aivan turhaksi. Kun pystytimme teltan, olimme illalla Ö-vikissä. "Minkä PEK*:n, syömmekö illalliseksi?"? (*Purkkiruokaa tölkeissä)
25 heinäkuun 2017 - 18:24
Helena sanoo:
Haha, miten hienoja muistoja! Mulla on sellainen tunne, että sä haluat olla tänään mukavammin, Matts 😉.
25 heinäkuun 2017 - 19:35
BP sanoo:
Mikä aivan ihana postaus vanhojen valokuvien kanssa! Miten hauskoja muistoja. Kiva, että jaat ne kanssamme! Voi, olet todella samanlainen kuin sinä - ainakin vuodesta 1995;-)
Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli luultavasti Hollantiin, kun olin 6-vuotias. Sitten olin myös vaihto-oppilaana, mutta Pariisissa, kun olin 13-vuotias. Pitkät lomat Etelä-Ranskassa 14- ja 15-vuotiaana. Kun olin 17-vuotias, lensin ensimmäisen kerran Rovinjiin silloisen poikaystäväni kanssa.
25 heinäkuun 2017 - 20:39
Helena sanoo:
On niin mielenkiintoista, kun muut näkevät, että olet samanlainen, vaikka sitä on vaikea nähdä itse 😉 Olet matkustellut paljon jo varhain, täytyy sanoa!
25 heinäkuun 2017 - 23:18
Marianne - välähdyksiä maailmasta sanoo:
Kirjoitin sunnuntaina matkustushalustani ja siitä, missä sain ensimmäiset kokemukseni ulkomailla. Ensimmäiset ulkomaanmatkani suuntautuivat Pohjois-Tanskaan, jo ennen kuin olin vuoden vanha. Pian menen sinne taas ? Tulossa lisää juuri siitä blogissa elokuun aikana.
25 heinäkuun 2017 - 20:41
Helena sanoo:
Onpa hauskaa, että olet kirjoittanut tästä juuri nyt! Käyn katsomassa ja lukemassa 🙂
25 heinäkuun 2017 - 23:20
ase sanoo:
Mukava lukea ja seurata. Tein ensimmäisen matkani
9-10-vuotiaana Eskilstunaan naapurin kanssa, jonka tyttären kanssa leikin. Vanhempani olivat maanviljelijöitä eivätkä voineet matkustaa paljon. Kun heidän (naapurin) oli tarkoitus matkustaa seuraavana vuonna Uumajaan, minä peruin. Minusta se oli liian kaukana :). Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli Innsbruckiin koulumatkalla 15-vuotiaana. Sen jälkeen olen jatkanut matkustamista sekä kotimaassa että ulkomailla.
ase
25 heinäkuun 2017 - 22:03
Helena sanoo:
Haha, miten hauskaa, että ajattelit Uumajan olevan liian kaukana! Etäisyydet muuttuvat ajan myötä ... tai miten niitä katsoo 😉.
25 heinäkuun 2017 - 23:21
Anna, New York - Minun palani Isosta Omenasta sanoo:
Onpa hauska nähdä ja lukea tästä, Helena! On niin hauska nähdä sinut lapsena ja nuorena; voit todella nähdä, että se olet sinä.
Tunnistan paljon siitä, mitä kirjoitat perintäpuheluista jne (vaikka olenkin vuosikymmenen sinua edellä) 🙂 .
Ensimmäinen ulkomaanmatkani suuntautui Romaniaan (jonka varmaan jo tiedätkin), kun olin kymmenenvuotias, ja kiinnostukseni matkustamiseen oli herännyt jo silloin. Sitten olimme paljon Tanskassa, mutta enimmäkseen kesäkylässämme Gnestan ulkopuolella.
Kun olin 16-vuotias, lähdin myös kielimatkalle, ja sitten 18-vuotiaasta lähtien tein useita junamatkoja.
80- ja 90-luvuilla matkustimme useimmiten Kreikkaan. Sitten meillä oli pieni tauko matkustelussa pikkulapsen aikana, mutta aloitimme uudelleen vuoden 2006 tienoilla. Sen jälkeen matkoja on ollut enemmän ja enemmän ... ja loppu on historiaa! 🙂
25 heinäkuun 2017 - 22:05
Helena sanoo:
Haha, eihän meidän ikäero ole niin suuri ... 😉 Joo, muistan kyllä, että ensimmäinen matkasi oli Romaniaan. En ole vielä käynyt siellä, mutta kyllä se maa houkuttelee!
25 heinäkuun 2017 - 23:23
Isoveli sanoo:
Isän vanha ruskea Saab, jonka katolla oli matkalaukut. Itse en ehkä halua leiriytyä. Mutta nyt istun O-renkaan leirintäalueella, jossa on 2500 paikkaa Arvikassa. Olen ajanut asuntovaunulla ensimmäistä (viimeistä?) kertaa.
Huomenna taas ylös ja suunnistamaan.
25 heinäkuun 2017 - 22:36
Helena sanoo:
Joo, onhan se vähän hassua, että tuo kuva on Saabin kanssa, eikö olekin? 🙂 Se kuulosti vähän hankalalta se asuntovaunun kanssa nyt, kun asiat meni sekaisin, joten ymmärrän kyllä, että sulla on vähän väsynyt olo tuosta nimenomaisesta pätkästä... Eihän se aina niin ole... 😉 Onnea suunnistukseen!
25 heinäkuun 2017 - 23:25
Johanna Skånessa sanoo:
Tunnistan nuo kuvat? Minulla ei ole ollut tiaraa pitkään aikaan, noin 25 vuotta sitten... Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli junalla Suomeen, jossa isäni oli menossa konferenssiin, kun olin kolmen kuukauden ikäinen. Minulla oli halu oppia suomea ainakin ala- ja yläasteella ja yhdistin sen varhaisiin vaikutteisiini tästä kielestä. Muuten se oli enimmäkseen junamatkoja Jämtlantiin, joskus päivä Trondheimissa tai vaellus rajan yli, koska olin ollut ulkomailla. Bournemouth ja Pariisi olivat ensimmäiset oikeat ulkomaanmatkat. Perheen kanssa emme matkustaneet ulkomaille ennen kuin muutaman päivän Prahassa vuonna 1993 ja matkan Yhdysvaltoihin vuonna 1994 (isäni mukana toisessa konferenssissa). Sen jälkeen sitäkin enemmän matkustelua sinun, mieheni + lasten ja työn kanssa?
25 heinäkuun 2017 - 23:34
Helena sanoo:
Ymmärrän, että tunnistat nämä kuvat! 🙂 Mietin jopa, että etkö sinä olekin sen kuvan kuvaaja, jossa olemme Saabin edessä? Hauska kuva mielestäni! Joo, muistan kyllä, että halusit oppia suomea! Se taisi inspiroida minua ajattelemaan, että suomi on siisti kieli. Tosin vähän liian monimutkainen, jotta onnistuisin oppimaan sen ilman, että sitä oikeasti tarvitsisin... 😉 Ja kyllä, olet matkustellut paljon sen jälkeen! 🙂
26 heinäkuun 2017 - 7:30
Johanna Skånessa sanoo:
Kyllä, taisin ottaa Saab-kuvan ja kuvan Roskildesta. ?
26 heinäkuun 2017 - 16:44
Marian muistelmat sanoo:
Mutta voi kuinka hauskaa onkaan lukea vanhoista matkoista ja katsella vanhoja valokuvia! En edes tiedä, missä kuvat aivan ensimmäisiltä matkoiltani ovat, mikä on vähän surullista... Mutta ehkäpä saisin silti myös koottua jonkinlaisen yhteenvedon tekemistäni matkoista, ehkä "vuosipäiväpostauksena" 30-vuotissyntymäpäivieni yhteydessä, haha!
26 heinäkuun 2017 - 5:35
Helena sanoo:
Vuosipäiväpostaus kuulostaa hauskalta idealta! Ehkä joku muu perheenjäsen tai ystävät, joilla on valokuvia...?
26 heinäkuun 2017 - 7:31
Elisabeth sanoo:
Jotain maailmalla matkustamisesta ja uusien vaikutelmien saamisesta!
26 heinäkuun 2017 - 22:46