Valikko Sulje

10 asiaa, joita et tiennyt joulusta

Mainos

Tänään on jouluaatto, ja käytämme tilaisuutta hyväksenne esitelläksemme 10 asiaa, joita et tiennyt joulusta - tai joita et tiennyt ehkä ei tiennyt joulusta. Muutama päivä sitten kirjoitimme postauksen Jouluperinteet ja siitä, miksi teemme sitä, mitä teemme, ja löysimme niin paljon mielenkiintoista tietoa, että siitä tehdään toinen postaus. Oliko mitään uutta tai odottamatonta? Tai ehkä sinulla on jotain muuta mielenkiintoista tietoa joulusta jaettavaksi?

Twiittaa
Kyllä
Kyllä
nasta
Kyllä
Kyllä

1. Odin voi olla joulupukin edeltäjä.

Pakanallisina aikoina germaanisissa kulttuureissa juhlittiin 'jól' tai 'ypöllö" englanniksi, keskitalven auringonseisauksen aikaan. Juhla liittyi Odiniin, joka tunnettiin myös nimellä "Jólnir". Jotkut uskovat, että joulupukin perustana on Odinin aavemainen ratsastaminen taivaalla valkoisen parransa lepatessa.

2. Joulupukki juontaa juurensa Pyhään Nikolaukseen.

Joulupukin amerikkalainen nimi "Santa Claus" tulee hollantilaisesta nimestä "Sinterklaas", joka puolestaan on peräisin pyhimys Pyhästä Nikolauksesta. Hyväntahtoinen Pyhä Nikolaus eli 3. vuosisadalla ja pelasti muun muassa kolme tyttöä, joilla ei ollut rahaa myötäjäisiin, prostituutiosta.

Pyhä Nikolaus Zagrebissa jouluna 2016

3. Coca-Colan pilapiirtäjä oli ruotsalais-suomalaista alkuperää.

Amerikkalainen joulupukki, jonka olemme tottuneet näkemään nykyään, tuli tunnetuksi Coca-Cola-mainonnassa 1930-luvulla, kun Yhdysvalloissa ruotsalaisen äidin ja ahvenanmaalaisen isän lapsena syntyneen pilapiirtäjä Haddon Sundblomin kuvia käytettiin.

4. on epäselvää, missä juoni asuu.

Amerikkalainen joulupukki asuu pohjoisnavalla ja tanskalainen Grönlannissa. Suomalais-ruotsalaisen joulupukin katsotaan olevan kotoisin Korvatunturilta, mutta se on joutunut kilpailemaan Rovaniemellä sijaitsevien matkailuyritysten kanssa. Vuonna 2007 Sweco-yritys väitti, että joulupukin pitäisi asua Kirgisiassa, koska se olisi optimaalinen joulupukin logistiikan kannalta.

Asuuko joulupukki pohjoisnavalla, Grönlannissa, Suomessa vai Kazakstanissa?

5. Joulukinkku ei ole pakanallinen tapa

Joulu on alun perin pakanallinen perinne, ja tiedämme, että viikingit joivat olutta ja juhlivat tähän aikaan vuodesta. Ehkä he söivät myös sikoja, mutta joulukinkulla ei ole mitään tekemistä myyttisen Särimner-sian kanssa. Joulukinkkukäytäntö syntyi vasta 1800-luvun lopulla.

6. Saksalaisen äidin ja hänen poikansa keksimä adventtikalenteri

1880-luvulla saksalainen äiti päätti antaa 4-vuotiaalle Gerhard-pojalleen värikkään pahvin, jossa oli 24 keksiä - yksi joka päivä jouluun asti. Kun Gerhard Lang kasvoi aikuiseksi, hänestä tuli painotalon osakas, ja lapsuutensa innoittamana hän valmisti menestyksekkään adventtikalenterin.

Adventskalender
Kiitos luovalle saksalaiselle äidille! Kuva: Pixabay

7. Ersta Diakoni toi adventtikuusen - josta tuli kynttilänjalka.

Ersta Diakoni otti 1870-luvulla käyttöön "adventtikuusen", jonka esikuvana oli saksalainen Kaiserwerthin diakonissalaitos. Kuusessa oli 28 kynttilää, joista seitsemän sytytettiin joka adventtisunnuntai. Tämä tapa levisi sitten koko maahan ja kehittyi adventtikynttilänjalaksi.

8. Juhlimme 24. päivä 25. päivän sijasta kellon takia.

Vuoden 300 tienoilla kirkko päätti, että Jeesus syntyi 25. joulukuuta, mutta Pohjoismaissa juhlitaan 24. joulukuuta. Tämä tapa juontaa juurensa aikaan ennen mekaanista kelloa - uusi päivä alkoi auringonlaskun aikaan eikä keskiyöllä, kuten nykyään.

Julfirande med familjen och svensk julmat
Joulujuhla perheen kanssa 24. joulukuuta, muutama vuosi sitten

9. Ortodoksit viettävät joulua 7. tammikuuta

Ortodoksiset kristityt viettävät joulua 6.-7. tammikuuta, koska he käyttävät juliaanista kalenteria, joka on kolmetoista päivää gregoriaanista kalenteria jäljessä. Näin ollen maissa, joissa ortodoksinen kristinusko on vahvaa (Venäjä, Itä-Eurooppa jne.), juhlat alkavat myöhemmin - ja monesti niitä vietetään kahdesti.

10. Jotkut lapset saavat joululahjansa 6. joulukuuta.

Pyhän Nikolauksen päivä on 6. joulukuuta, ja joissakin maissa (Saksassa, Alankomaissa ja Belgiassa) lapset saattavat siksi saada 5. tai 6. joulukuuta lahjansa. Joululahjat.

Kiovassa monet ovat ortodoksikristittyjä, ja siksi he viettävät joulua vasta 7. tammikuuta.

Kirjoittaa tämä viesti noin Jouluperinteet Olen kerännyt tietoa useista lähteistä, kuten Wikipediasta, maailmanhistoriasta, Metrosta ja blogista. Lomat.

Tilaa uutiskirjeemme