Meillä Ruotsissa on monia mielenkiintoisia jouluperinteitä, eikä kaikkia niistä ole helppo yhdistää Jeesuksen syntymän juhlaan. Miksi esimerkiksi juhlimme joulukuun lopussa ja mitä tekemistä sillä isolla punapukuisella ja valkopartaisella miehellä on sen kanssa? Meillä ei ole kaikkia vastauksia, mutta tässä on lyhyt matka läpi historian - aina Odinin kunniaksi 300-luvulla järjestetyistä maljapuheista nykypäivän Aku Ankkaan.
Twiittaa
Kyllä
Kyllä
nasta
Kyllä
KylläSisällysluettelo
300-luku - Olemme pakanoita
Kristinuskosta tulee valtionuskonto Rooman valtakuntaja he päättävät korvata aiemman auringonjumalan syntymän juhlan, talvipäivänseisauksen, Jeesuksen syntymällä. On totta, että Luukkaan evankeliumin mukaan Jeesus syntyi silloin, kun paimenet hoitivat lampaita, eli joskus kesällä, mutta tärkeintä ei ole päivämäärä vaan se, että kaikki ovat mukana...
Täällä kylmässä pohjoisessa olemme yhä pakanoita, jotka uskovat Asgårdin jumaliin, kuten Thoriin ja Odiniin. Vuoden pimeimpänä aikana juhlimme "jól" -juhlaa, jolloin palvomme erityistä joulujumalaa Jólniriä, joka on yksi Odinin monista nimistä. Juomme olutta ja toivottavasti meillä on sika tai muu eläin teurastettavana.
12. vuosisata - Jeesuksen muistolle.
Meidät kristillistetään Ruotsissa, ja sitten on aika pakottaa meidät luopumaan pakanallisista perinteistämme. Kukaan ei tietenkään halua lakata juhlimasta "hyvin", mutta väittämällä, että Jeesus syntyi joulukuun 25. päivänä, ihmiset voidaan suostutella jatkamaan juhlimista tavalliseen tapaan - mutta nyt Jeesuksen syntymän muistoksi.
1700-luku - Joululahjat
Aloitamme joululahjojen jakamisen. Henkilö, joka haluaa antaa lahjan, hiipii lahjan saajan ovelle, koputtaa äänekkäästi oveen, heittää lahjan ja juoksee pois. Ja kyllä, siksi sitä kutsutaankin joululahjaksi!
1700-luvulla - joulukuusi ja sonni
Joulukuusi tulee Ruotsiin, ja se on alun perin "aatelisperheiden" perinne. Vasta 1800-luvun lopulla siitä tuli yleinen tapa. Tuomme tämän perinteen saksalaisilta, jotka alkoivat tuoda ja koristella kuusia muutama sata vuotta aikaisemmin. Nyt saamme myös tietää, että jouluvuohi, Pyhän Nikolauksen kumppani, voi olla se, joka jakaa joululahjat.
1800-luku - Adventtikuusi ja joulupukki
Adventtikynttilänjalan edeltäjä on adventtikuusi, ja kuten suuri osa ruotsalaisista joulujuhlistamme, myös se on peräisin Saksasta. Jouluvuohen korvaa 1800-luvun lopulla joulupukki, joka näyttää tällä hetkellä enemmänkin pieneltä "maatilan tonttulalta".
1900-luku - Aku Ankka
Adventtikuusi korvataan nyt neljällä kynttilällä varustetulla adventtikynttilänjalalla, ja vuonna 1934 ruotsalainen Oskar Andersson valmistaa maailman ensimmäisen sähkökäyttöisen adventtikynttilänjalan. Joulupukki alkoi myös näyttää yhä enemmän nykyiseltä isopartaiselta valkoiselta pukilta, jonka amerikkalainen Coca-Cola-juomamainonta teki tunnetuksi 1930-luvulla. Vuonna 1960 jouluaattona alettiin esittää Aku Ankkaa ja hänen ystäviään, ja vuonna 1961 televisiossa esitettiin ensimmäinen adventtikalenteri.
2000-luku - Miten jouluperinteemme muuttuvat?
Kyllä, miten perinteet muuttuvat nyt? Mitä eroja näet nykypäivän joulun vietossa verrattuna siihen, kun itse vartuit? Mitkä ovat mielestäsi joulun keskeiset osatekijät 2000-luvulla?
Kirjoittaessani tätä jouluperinteitä käsittelevää viestiä olen käyttänyt tietoja useista lähteistä, kuten Wikipediasta, maailmanhistoriasta, Metrosta ja blogista. Lomat.
Saatat myös pitää:
Suomi 
Svenska 
Deutsch 
English (UK) 
Polski
Lena - hyvää sielulle sanoo:
Kuinka jännittävää! Minullekin on uutisia. Uskon, että 21. vuosisadan tärkeimmät ainesosat ovat jotain kasvissyönnin kaltaista.
Halauksia Lena
21 heinäkuuta 2017 - 6:19
Helena sanoo:
Kasvissyönti joulupöydässä tuntuu trendikkäältä, olen samaa mieltä! Ei vain kasvissyöjille, vaan myös muille, jotka haluavat vähän sekoittaa lihaa 😉.
21 heinäkuuta 2017 - 18:37
Britt-Marie Lundgren sanoo:
Uskon, että joulu on helpompi ja ruoka on tuoreempaa ja vegaanisempaa. Sitten toivon, että joululahjavuorta vähennetään ja että voisimme ajatella niitä, joilla ei ole yhtä hyvät oltavat kuin meillä.
Uskon, että perheelliset lapseni suhtautuvat jouluun paljon rennommin kuin minä, kun he kasvoivat.
21 heinäkuuta 2017 - 6:34
Helena sanoo:
Toivon myös, että joululahjojen vuori pienenee. On hullua, miten paljon tavaraa ylipäätään ostamme. Ajattelen ja toivon, että rentous on totta, ettei kaiken tarvitse olla "täydellistä" 😉.
21 heinäkuuta 2017 - 18:39
Marina sanoo:
Eikö "perinteinen historia" olekin ihanaa! Liityn niihin, jotka uskovat, että joulusta tulee jotenkin yhä vähemmän hysteerinen. Kuluttamiseen suhtaudutaan eri tavalla, ruokailutottumukset muuttuvat, kulttuurit ja perinteet sekoittuvat... jopa Aku Ankan katsominen vähenee, kun sukupolvi, jonka on ehdottomasti istuttava tv:n ääressä kello 15 (eli me), kuolee pois 😉.
21 heinäkuuta 2017 - 9:05
Helena sanoo:
Kuulostaa järkevältä, Marina! Olen myös sitä mieltä, että ruokailutottumukset muuttuvat. Ehkä ihmiset säilyttävät joulupöydässä suosikkiruokansa ja lisäävät muita asioita. Ja ajattelen ihan samalla tavalla kuin sinä Kalla Ankan suhteen 😉.
21 heinäkuuta 2017 - 18:40
Ditte sanoo:
On mukavaa saada harjoitella, ja osa siitä oli minulle uutta. Meillä ei ole nyt suoria perinteitä, vaan olemme periaatteessa jättäneet ne taaksemme. Useimmiten olemme nyt jouluna ulkomailla, ja silloin suhde jouluun on aivan erilainen. Tänä vuonna olemme Espanjassa, ja täällä kaikki on hyvin rentoa. Kaupoissa ja kaduilla ei ole mitään hälinää. En erityisemmin pidä jouluruoasta, en ole koskaan pitänytkään, ja tämä on samanlaista kuin mitä syömme Ruotsissa kaikkina juhlapyhinä tai muuten vain. Ehkä ei sitten lutefiskiä.
Luulen, että ihmiset syövät nykyään jouluna lempiruokiaan ja jättävät loput väliin.
Kun vartuin, meillä oli monia perinteitä, ja otin ne mukaani. Ainakin osan niistä. Mukavaa sinänsä. Mutta nyt minulla ei ole tarvetta niille.
21 heinäkuuta 2017 - 9:27
Helena sanoo:
Sinulla on todella rento suhde jouluun, Ditte! Emme mekään ole lainkaan perinteisiin sidottuja. Voin pitää tietyistä asioista joulupöydässä. Teemme varmaan niin kuin sinä sanot. Valitsemme, mistä pidämme. Jos olemme ulkomailla, jouluruokaa ei välttämättä ole lainkaan.
21 heinäkuuta 2017 - 18:42
Eva sanoo:
Kiitos hauskan ja mielenkiintoisen tarinan jakamisesta joulusta 🙂 uskon, että jokainen luo omansa yhä enemmän 🙂 hyvää päivänjatkoa.
21 heinäkuuta 2017 - 9:47
Helena sanoo:
Ehkä siitä tulee yhä yksilöllisempi! Toivotan myös sinulle mukavaa päivää, ja mukavaa joululomaa Eva!
21 heinäkuuta 2017 - 18:44
Rooli o Carina sanoo:
Se oli melkoinen kertomus joulusta!
Hyvää joulua osoitteessa .........
21 heinäkuuta 2017 - 10:17
Helena sanoo:
Toivotamme myös teille hyvää joulua, Rolle ja Carina!!!!
21 heinäkuuta 2017 - 18:44
Ama de casa sanoo:
Mielenkiintoista luettavaa! Erityisen hauska oli saada vastaus siihen, miksi sitä kutsutaan joululahjaksi (ei sillä, että olisin sitä ennen oikeasti ihmetellyt, hyväksynyt vain sen, että sitä kutsutaan niin 😉 ). Saattaa myös selittää, miksi en saa nykyään koskaan joululahjaa - kaikki on ovipuhelimen syytä! 😀
Yksi muutos, jonka uskon olevan tulossa, on se, että Kalle katoaa "pakollisena" jouluaattona. Muutama vuosi sitten juhlimme Ruotsissa monen aikuisen ja lapsiryhmän kanssa. He olivat sukupolvessani niitä, joita Kalle kiinnosti. Nykypäivän lapset näkevät piirrettyjä melkein joka päivä. "Oikea" piirrettyelokuva oli minulle kerran vuodessa - jouluaattona. Muuten se oli kuin Pellepennan ja Suddagumman (josta sinänsä pidin) ja Staffan Westerberg, joka "viihdytti" lapsia noin puoli tuntia päivässä 🙂 .
21 heinäkuuta 2017 - 10:23
Helena sanoo:
Haha, joo, nykylapset varmaan ihmettelevät, miksi juuri tänä päivänä pitäisi katsoa erityisen huono ja vanha piirrettyelokuva 😉 Jos he edes tietävät Aku Ankasta... Kun minä olin pieni, oli toisin! Joululahjojen ohella Aku Ankka oli se kohokohta 😉.
21 heinäkuuta 2017 - 18:45
Nils-Åke sanoo:
Tänä vuonna joulujuhlaa vietetään hänen poikansa luona. Ja meillä on oma majoitus mukana. Odotan innolla mukavaa joululomaa
21 heinäkuuta 2017 - 10:31
Helena sanoo:
Kuulostaa siltä, että sinulla on mukava joulu edessäsi Nils-Åke! 🙂
21 heinäkuuta 2017 - 18:46
Lisa kylässä sanoo:
Mielenkiintoista luettavaa, josta osa oli minulle uutta.
Meillä on joitakin perinteitä täällä kotona, mutta niitä muutetaan hieman meille ja nuorillemme sopiviksi. Jouluateria/-pöytä on sama menu, mahdollisesti jotain voidaan lisätä.
21 heinäkuuta 2017 - 12:33
Helena sanoo:
Hauskaa, jos voisimme keksiä jotain uutta! 🙂 Kun olin pieni, pidin jouluperinteistä paljon, nyt kun olemme aikuisia (eikä meillä ole lapsia kotona) se ei tunnu niin tärkeältä.
21 heinäkuuta 2017 - 18:48
Ruth Virginiassa sanoo:
Miellyttävää luettavaa (ja hyvä laiskoille ihmisille, jotka eivät halua tutkia asiaa itse) 🙂 ðŸ™'
Joulunvietto on muuttunut. 1930-luvulla kuusi koristeltiin jouluaattoaamuna.
glitterillä, palloilla, piparkakuilla ja kynttilöillä. Sitten joulukinkku ja
Joulumakkarat; ei niin montaa erilaista lajiketta kuin nykyään näyttää olevan tapana.
Joulupäivänä kaikki oli kiinni, KAIKKI! Useimmat ihmiset menivät joulujuhliin
aikaisin aamulla, olitpa kirkossa tai et. Se oli voimakasta,
kun urut jyrisivät "Tervehdys, hyvää huomenta ...", minua melkein vieläkin puistattaa ajatus. Kynttilöitä oli kaikkialla.
Tapaninpäivänä oli paljon tanssia ja hippiä.
Olen luonut joitakin ruotsalaisia jouluperinteitä, kun sain lapsia.
Lauloin esimerkiksi joululauluja pianolla, ja opetin lapsia tanssimaan.
"Me olemme muusikoita ...", "Tule, Julia, mennään ...", ja tietysti oli olemassa
slängrumpa läpi talon "Nuerejuligen..."!
Toivotan teille mukavaa viikonloppua. Ehkä otat yhden vapaapäivistä;
hyvin ansaittu! Halauksia!
21 heinäkuuta 2017 - 13:41
Helena sanoo:
Onpa ihana kuulla muistoja menneistä jouluista, Ruth! Kuulostaa aidolta joulun tunnelmalta kuusen ja joulupukin kanssa. Ja myös joululauluja! Nyt tuntuu siltä, että ihmiset tuovat kuusen yhä aikaisemmin 😉 Mä en aio ottaa vapaata, mutta sulla on punaisia päiviä, joten vapaata tulee joka tapauksessa! 🙂 Toivotan teille todella mukavaa joululomaa!
21 heinäkuuta 2017 - 18:51
Rouva Anne sanoo:
Mielenkiintoista luettavaa... rakastan historiaa... hyvää joulua????.
21 heinäkuuta 2017 - 19:34
Helena sanoo:
Kiva, että sinäkin pidät historiasta, Anne! Toivotan sinulle upeaa joulua!
21 heinäkuuta 2017 - 21:05
Matts Torebring sanoo:
Mukava takauma. Isä luki jouluevankeliumia jouluaattoiltana, kun lehmiä ruokittiin ja lypsettiin pihatossa. Minulle se on yksi tärkeimmistä perinteistä, pitää kiinni evankeliumista.
Tulevaisuutta ajatellen uskon, että jouluruokakulttuuri muuttuu. 50-luvulta muutama vuosi sitten asti kaikki söivät perinteistä jouluruokaa. Kaikki työntekijämme ovat suurelta osin alle 45-vuotiaita. Tarjoilemme aamukahvia, jossa on makuja eri puolilta Eurooppaa. Nuoremmat syövät vain tavallista ruotsalaista juustoa. Olemme tarjoilleet jouluruokaa loppuvuodesta. Silloin ravintolan omistaja sanoo: "Ei ole hauskaa tehdä teille ruokaa, ette syö mitään". Minusta se on tylsää ja toivon, että olen väärässä. Haluan pitää vanhan jouluruokaperinteen hengissä.
21 heinäkuuta 2017 - 19:50
Helena sanoo:
Kiva kuulla jouluevankeliumiperinteestä! Vanhempani eivät olleet kristittyjä, eivät ainakaan isäni. Äitini haluaisi käydä joskus kirkossa 😉.
Myös ruoka on mielestäni muuttumassa. Se on tietysti osa sitä, mutta olen samaa mieltä siitä, että on surullista, jos perinteet katoavat liian nopeasti. Rakastan silakkaa ja muuta sellaista, mutta ymmärrän, että monet nuoremmat ihmiset eivät pidä siitä.
23. heinäkuuta 2017 - 20:01
Kaikkialla sanoo:
Hieno kooste. Olen hieman ristiriitainen vanhojen perinteiden suhteen. Ruokaa ja lahjoja oli ennen liikaa. Toivon, että se vähenee, mutta en halua, että se katoaa kokonaan. Jos meillä ei ole mitään perinteitä, joista pitää kiinni, luulen, että meistä voi tulla juurettomia... Olen myös huomannut, että "lapsemme" ovat hyvin kiitollisia niistä perinteistä, jotka olemme jakaneet heidän kanssaan. He tekevät niistä nyt omia, vähän vanhaa ja vähän uutta 🙂 .
21 heinäkuuta 2017 - 19:59
Helena sanoo:
Mielestäni perinteillä voi olla tarkoituksensa. Emme ole itse niin nirso, mutta meillä ei ole myöskään lapsia kotona. Pidän ajatuksesta siirtää tiettyjä perinteitä eteenpäin. Minusta on kuitenkin aivan liikaa kulutuskeskeisyyttä, mikä toivottavasti muuttuu 🙂 .
23. heinäkuuta 2017 - 20:03
BP sanoo:
Tässä olen todella vaikuttunut! En ole koskaan miettinyt, mistä jouluperinteet ovat peräisin. Nyt tiedän! Hyvää tutkimusta, Helena!
Samaa mieltä Aman kanssa sanasta "joululahja", mikä hauska tausta!
Minulla ei ole aavistustakaan siitä, miten joulu kehittyy (tai katoaa) tulevaisuudessa. Spontaanisti tulee mieleen, että "oikeat" joulukuuset on korvattu yhä enemmän muovisilla muunnoksilla, jotka eivät välttämättä ole vihreitä.
Perinteiset jouluruoat, kuten lutefisk, katoavat yhä enemmän ja enemmän. Ja pian nuoret saavat varmaan bitcoineja tavallisen rahan sijaan;-)
21 heinäkuuta 2017 - 20:47
Helena sanoo:
Pidän historian "tutkimisesta", kun on kyse tavoista ja muusta, vähän nörttimäistä, haha. Bitcoineja! Kyllä, kuka tietää ...? Olen huomannut, että mediassa on viime päivinä ollut vähän uutisointia bitcoineista ...!
23. heinäkuuta 2017 - 20:04
Liniz matkailu sanoo:
Mielenkiintoinen lukitus :). Hyvää joulua sinulle ja toivottavasti pääset uudenvuoden yli pois! Me katseltiin paljon Alppeja joululomalla mutta sikakalliita..., joten se oli safiiri... halauksia
21 heinäkuuta 2017 - 22:46
Helena sanoo:
Säfsen kuulostaa viihtyisältä! Toivotan sinulle todella mukavaa joulua Lina!
23. heinäkuuta 2017 - 20:05
Alexandra sanoo:
Mutta olipa jännittävää luettavaa, en todellakaan tiennyt tästä kaikesta! Osasta kuitenkin 😉
Uskon edelleen, että vietämme joulua pitkälti samalla tavalla kuin silloin, kun olin pieni, vaikka perheen tähtikuviot näyttävätkin hieman erilaisilta, hehe. Mutta uskon myös, että Aku Ankka on kuollut sukupuuttoon, koska kukaan joulujuhliimme osallistuvista lapsista ei ole kiinnostunut siitä!
Kun olin pieni, olin aina vihainen, koska meillä oli kotona aina muovinen kuusi, ja minä halusin oikean kuusen. Aikuisena minulla oli sitten yhden vuoden ajan oikea kuusi asunnossani.... ja sitten ymmärsin, miksi meillä ei koskaan ollut sitä kotona haha. Niin hemmetin paljon neulasia!
21 heinäkuuta 2017 - 23:01
Helena sanoo:
Haha, kyllä se on vaikeampaa, kun pitää itse huolehtia kuusesta 😉 Toivotan sinulle todella mukavaa joulua Alexandra!
23. heinäkuuta 2017 - 20:06