Valikko Sulje

Jouluperinteet - miksi teemme niin kuin teemme?

Mainos

Meillä Ruotsissa on monia mielenkiintoisia jouluperinteitä, eikä kaikkia niistä ole helppo yhdistää Jeesuksen syntymän juhlaan. Miksi esimerkiksi juhlimme joulukuun lopussa ja mitä tekemistä sillä isolla punapukuisella ja valkopartaisella miehellä on sen kanssa? Meillä ei ole kaikkia vastauksia, mutta tässä on lyhyt matka läpi historian - aina Odinin kunniaksi 300-luvulla järjestetyistä maljapuheista nykypäivän Aku Ankkaan.

Twiittaa
Kyllä
Kyllä
nasta
Kyllä
Kyllä

300-luku - Olemme pakanoita

Kristinuskosta tulee valtionuskonto Rooman valtakuntaja he päättävät korvata aiemman auringonjumalan syntymän juhlan, talvipäivänseisauksen, Jeesuksen syntymällä. On totta, että Luukkaan evankeliumin mukaan Jeesus syntyi silloin, kun paimenet hoitivat lampaita, eli joskus kesällä, mutta tärkeintä ei ole päivämäärä vaan se, että kaikki ovat mukana...

Täällä kylmässä pohjoisessa olemme yhä pakanoita, jotka uskovat Asgårdin jumaliin, kuten Thoriin ja Odiniin. Vuoden pimeimpänä aikana juhlimme "jól" -juhlaa, jolloin palvomme erityistä joulujumalaa Jólniriä, joka on yksi Odinin monista nimistä. Juomme olutta ja toivottavasti meillä on sika tai muu eläin teurastettavana.

Vinter Finland
Sekä roomalaiset että viikingit viettivät talvipäivänseisausta ennen kristillistymistä! Kuva otettu Suomessa

12. vuosisata - Jeesuksen muistolle.

Meidät kristillistetään Ruotsissa, ja sitten on aika pakottaa meidät luopumaan pakanallisista perinteistämme. Kukaan ei tietenkään halua lakata juhlimasta "hyvin", mutta väittämällä, että Jeesus syntyi joulukuun 25. päivänä, ihmiset voidaan suostutella jatkamaan juhlimista tavalliseen tapaan - mutta nyt Jeesuksen syntymän muistoksi.

Julkrubba
Uusi syy juhlia joulua! Kuva: Pixabay

1700-luku - Joululahjat

Aloitamme joululahjojen jakamisen. Henkilö, joka haluaa antaa lahjan, hiipii lahjan saajan ovelle, koputtaa äänekkäästi oveen, heittää lahjan ja juoksee pois. Ja kyllä, siksi sitä kutsutaankin joululahjaksi!

1700-luvulla - joulukuusi ja sonni

Joulukuusi tulee Ruotsiin, ja se on alun perin "aatelisperheiden" perinne. Vasta 1800-luvun lopulla siitä tuli yleinen tapa. Tuomme tämän perinteen saksalaisilta, jotka alkoivat tuoda ja koristella kuusia muutama sata vuotta aikaisemmin. Nyt saamme myös tietää, että jouluvuohi, Pyhän Nikolauksen kumppani, voi olla se, joka jakaa joululahjat.

Julgran
Äitini joulukuusi (toiselta vuodelta), jossa on olkienkeleitä, tonttuja ja lippuja.

1800-luku - Adventtikuusi ja joulupukki

Adventtikynttilänjalan edeltäjä on adventtikuusi, ja kuten suuri osa ruotsalaisista joulujuhlistamme, myös se on peräisin Saksasta. Jouluvuohen korvaa 1800-luvun lopulla joulupukki, joka näyttää tällä hetkellä enemmänkin pieneltä "maatilan tonttulalta".

1900-luku - Aku Ankka

Adventtikuusi korvataan nyt neljällä kynttilällä varustetulla adventtikynttilänjalalla, ja vuonna 1934 ruotsalainen Oskar Andersson valmistaa maailman ensimmäisen sähkökäyttöisen adventtikynttilänjalan. Joulupukki alkoi myös näyttää yhä enemmän nykyiseltä isopartaiselta valkoiselta pukilta, jonka amerikkalainen Coca-Cola-juomamainonta teki tunnetuksi 1930-luvulla. Vuonna 1960 jouluaattona alettiin esittää Aku Ankkaa ja hänen ystäviään, ja vuonna 1961 televisiossa esitettiin ensimmäinen adventtikalenteri.

2000-luku - Miten jouluperinteemme muuttuvat?

Kyllä, miten perinteet muuttuvat nyt? Mitä eroja näet nykypäivän joulun vietossa verrattuna siihen, kun itse vartuit? Mitkä ovat mielestäsi joulun keskeiset osatekijät 2000-luvulla?

Små och goda efterrätter på julbordet
Joulun jälkiruokia fantastisella tavalla kotitekoinen jouluateria

Kirjoittaessani tätä jouluperinteitä käsittelevää viestiä olen käyttänyt tietoja useista lähteistä, kuten Wikipediasta, maailmanhistoriasta, Metrosta ja blogista. Lomat.

Tilaa uutiskirjeemme