Tukholman Vaasa-museossa on pakko käydä jossain vaiheessa! Vasa-laivaan liittyy paljon Ruotsin historiaa, ja on ainutlaatuista, että näin vanha puulaiva on pelastettu ja kunnostettu. Olemme molemmat käyneet täällä ennenkin, mutta siitä on jo aikaa, joten oli aika vierailla Vaasa-museossa uudelleen.
Twiittaa
Kyllä
Kyllä
nasta
Kyllä
KylläSisällysluettelo
Vierailu Vaasan museossa
Päätimme käydä perjantaina Vaasa-museossa. Joskus kun meillä on aikaa, käytämme tilaisuuden hyväkseni ja käymme jossakin Tukholman museoista. Perjantaina meillä oli itse asiassa koko päivä aikaa. kolme museota. Kerromme teille muista!
Kiehtova historia Vaasan museossa
Tarina kuninkaallisesta alus Vaasasta on yksi niistä kiehtovista tarinoista, joihin ei koskaan kyllästy. Minulla (Helenalla) oli lapsena Vaasasta kertova lastenkirja, jota luin lapsena. monet kertaa. Kun päätimme käydä Vaasa-museossa, kiinnostuksemme heräsi uudelleen.
Kaikki alkoi, kun Kustaa II Aadolf allekirjoitti vuonna 1625 sopimuksen hollantilaisen laivanrakennusmestarin Henrik Hybertssonin ja tämän liikekumppanin Arendt de Groothen kanssa. Laivanrakentajien oli määrä rakentaa neljä laivaa, joista Vaasan oli määrä olla pelottavin sotalaiva, jonka maailma oli koskaan nähnyt.
Laivanrakennusmestari Henrik Hybertsson kuoli
Rakennustyöt aloitettiin Tukholman Skeppsgårdenissa, mutta Henrik Hybertsson sairastui varhain. Hän kuoli ennen kuin Vaasa-laiva laskettiin vesille, ja ehkä se oli ihan hyvä niin. Kuka haluaisi nähdä laivanrakennuksensa uppoavan näin dramaattisesti?
Vasa-laiva laskettiin vesille
Keväällä 1627 vesille laskettu alus oli 69 metriä pitkä ja yli 50 metriä korkea kölistä päämaston yläosaan. Laivassa oli kymmenen purjetta, 64 tykkiä ja satoja veistoksia. Sen kokonaispaino oli noin 1200 tonnia.
Miksi Vaasa-laiva upposi?
Kesällä 1627 laivalle tehtiin useita vakaustestejä, jotka herättivät hälytyskelloja, mutta kuningas ei kuunnellut. Hän halusi vaikuttavan laivansa lähtevän liikkeelle!
Vasa-alus oli erittäin korkea, ja se olisi tarvinnut erittäin raskasta painolastia ollakseen vakaa. Riittävän painolastin saamiseksi sekä tykit että elintarvikkeet olisi pitänyt jättää kotiin, ja niinpä päätettiin purjehtia matkaan pienemmällä painolastilla.
Valitettavasti tämä osoittautui vääräksi päätökseksi. Kun neitsytmatka tehtiin vuonna 1628, Vaasa-alus ei päässyt 1300 metriä pidemmälle ennen kuin se upposi. Tuhannet tukholmalaiset ja ulkomaiset suurlähettiläät seisoivat laiturilla. Katastrofi oli tosiasia.
Kenen vika katastrofi oli?
Ruotsin kuningas halusi luonnollisesti löytää syntipukin katastrofista, mutta ketä syyttää? Laivan kapteeni Söfring Hansson, kuten useimmat muutkin, kieltäytyi myöntämästä syyllisyyttään. Kaikki päättivät syyttää laivanrakennusmestari Henrik Hybertssonia, joka oli käytännössä kuollut.
Vasa-aluksen hinaaminen
Vasa-laivaa yritettiin pelastaa jo 1600-luvulla, mutta siinä ei onnistuttu. Useita tykkejä onnistuttiin kuitenkin nostamaan ylös sukelluskellon avulla.
Vasa-laiva makasi pitkään meren pohjassa, ja vasta vuonna 1956 merenkulkuinsinööri Anders Franzén löysi hylyn lopulta Beckholmenin edustalta. Seuraavana vuonna 1957 aloitettiin työt aluksen pelastamiseksi. Sukeltajat kaivoivat kaapeleita aluksen alle ja lähettivät teräsvaijereita niiden läpi. 1961 alus lopulta nostettiin ja hinattiin rantaan.
Konservointi ja säilyttäminen
Haasteet eivät päättyneet siihen, että Vaasan laiva oli saatu kuivalle maalle. Päinvastoin! Runko, joka painoi märkänä lähes 1500 tonnia, oli suurempi kuin mikään aiemmin säilytetty. Lisäksi löytyi yli 40 000 esinettä, joista oli huolehdittava. Monet eri alojen tutkijat ovat olleet mukana säilyttämässä laivaa tulevaisuutta varten.
Miten miehistöt elivät 1600-luvulla?
Vierailu Tukholmassa sijaitsevassa Vasa-museossa kertoo myös paljon siitä, millaista oli laivaväen elämä 1600-luvulla. Suurimmalle osalle se oli tietenkin rankkaa työtä, ja miehet pidettiin kurissa ankarien rangaistusten, kuten kölihaalarin, uhalla.
Näiden suurten purjelaivojen liikuttelu ei varmasti ollut helppoa! Muistamme elämää purjelaiva Gratialla, ja kuinka hankalaa oli huutaa "rauhoitu" tai "kukkoputous". Ja vertailun vuoksi tietysti Gratia-koululaiva hyvin pieni.
Vitamiinin puute ja sairaudet
Laivojen perusruoka oli tuolloin herneitä. Palvelijan annos oli 3 dl herneitä päivässä, mikä riitti yhteen litraan hernekeittoa. Joskus tarjottiin myös puuroa ja suolattua tai kuivattua lihaa tai kalaa. Olut säilyi paremmin kuin vesi ja oli siksi tärkeää aluksella, mutta olut ei saanut olla niin vahvaa, että miehistö päihtyisi.
1700-luvulla oli tavallista, että laivojen miehistö sairastui. He kärsivät vatsataudeista, silmäsairauksista, malariasta, keripukista ja syfiliksestä. Tuohon aikaan uskottiin, että elimistö koostui neljästä nesteestä, joiden oli oltava tasapainossa.
Neljä nestettä olivat veri, lima, keltainen sappi ja musta sappi. "Epätasapainon" korjaamiseksi ihmiset saattoivat käyttää esimerkiksi verenpurkausta veren tyhjentämiseksi tai yrttiuutteita hikoilun tai oksentelun aikaansaamiseksi.
Vierailu Vaasan museossa - mitä nähdä ja tehdä?
Tärkein syy vierailla Vaasa-museossa on tietenkin nähdä vaikuttava Vaasa-laiva. Tarjolla on myös aktiivista tekemistä, kuten laivan ohjailun kokeileminen. Museossa on myös erilaisia näyttelyitä, jotka vaihtelevat naisten roolista konservointimenetelmiin.
Unelmana on, että koko Vaasan laiva rakennettaisiin uudelleen alkuperäisen kokoisena - niin että sen päällä voisi kävellä. Vaikka tämä puuttuukin, on sanottava, että tämä on erittäin hieno ja moderni museo ja että Vasamuseossa kannattaa käydä!
Vaasan museon elokuva
Tässä on myös Peterin leikkaama lyhyt elokuva vierailustamme Vaasan museossa. Oletko käynyt Tukholman Vaasa-museossa? Milloin viimeksi kävit siellä? Mitä mieltä olit?
Vieraile Vaasa-museossa Tukholmassa
- Vaasan museo Djurgårdenilla: Vierailu Vaasan museossa on miellyttävä retki, jonka voi yhdistää kävelyyn kauniissa keskustassa. Djurgården. Täällä on myös monia muita museoita, jos haluat nähdä enemmän.
- Ajattele: Vaasan museo on hyvin suosittu ja voi olla hyvin täynnä, erityisesti sesonkiaikana ja viikonloppuisin. Kesällä tilat voivat olla hieman viileät, joten ylimääräinen villapaita voi olla hyödyksi.
Etsi Vaasan museo
- Sijainti: Vaasa-museo sijaitsee Djurgårdenilla, Galärvarvsvägen 14, Tukholmassa.
- Mene kävelylle: Jos sää on hyvä, on mukava kävellä Strandvägeniä pitkin ja Djurgårdenin sillan yli Vaasan museoon. T-keskukselta matkaan menee reilut puoli tuntia.
- Raitiovaunu: Ota linja 7 Djurgårdenin suuntaan ja jää pois Nordiska museet/Vasamuseet -asemalla.
- Bussi: Voit ottaa linjan 67 Nordiska museet/Vasamuseet tai linjan 69 tai 76 Djurgårdsbroniin.
- Maanalainen rautatie: Lähin metroasema on Karlaplan. Sieltä voit kävellä (10 minuuttia) tai ottaa bussin 67 Pohjoismaiseen museoon/Vasa-museoon.
- Lautta: Djurgårdenin lautta kulkee ympäri vuoden Slussenista. Myös lautta M/S Emelie liikennöi ympäri vuoden Nybrovikenistä ja Hammarby Sjöstadista sekä Masthamnenista Viking Linen terminaalista.
- Auto: Heti Djurgårdenin sillan jälkeen oikealla on parkkipaikka, mutta vapaata paikkaa voi olla vaikea löytää, ja Djurgårdsvägen on suljettu autoliikenteeltä tiettyinä viikonloppuina. Tämä ei kuitenkaan koske busseja, takseja, mopoja tai vammaisia kuljettavia ajoneuvoja. Pääsisäänkäynnin ulkopuolella on vammaisten pysäköintitilaa.
Opas: Aukioloajat ja hinnat
- Aukioloajat: Matalasesongin aikana (1. syyskuuta - 31. toukokuuta) museo on yleensä avoinna klo 10-17 ja keskiviikkoisin klo 10-20. Sesonkiaikana (1. kesäkuuta - 31. elokuuta) museo on avoinna 8.30-18. Huomaa, että aukioloajat voivat muuttua ja museo voi olla suljettu tiettyinä päivinä. Ajantasaiset aukioloajat ovat nähtävissä museon verkkosivuilla.
- Hinnat: Aikuiset maksavat 150 SEK (2019). Alle 18-vuotiaat lapset pääsevät ilmaiseksi. Ääniopas ja opastetut kierrokset sisältyvät sisäänpääsymaksuun.
- Palvelu: Ravintolassa on ruokaa, kahvia ja voileipiä. Siellä on myös lounashuone. Pienten laukkujen säilytykseen on saatavilla lokeroita.
- Saavutettavuus: Pääsisäänkäynnin ulkopuolella on pysäköintitilaa vammaisille.
Esteettömät wc:t ovat sisäänkäynnin yhteydessä, vaatehuoneen vieressä ja ravintolassa. Avustajakoirat, joilla on todistus, ovat tervetulleita. - Lue lisää: Lue lisää Vaasan museon verkkosivusto.
Saatat myös pitää:
Riddarhuset Tukholmassa - mielenkiintoinen vierailukohde
Vierailu Skansenissa - ulkoilmamuseossa Tukholmassa
Hylyt - Tukholman Djurgårdenilla sijaitseva hylymuseo.
Mitä tehdä Tukholmassa - 30 nähtävyyttä ja elämystä
Tukholman historiallinen museo - antiikista nykyaikaan
Itä-Aasian museo Tukholmassa - Japani, Kiina, Korea
Suomi 
Svenska 
Deutsch 
English (UK) 
Polski
Johnny Friskilä sanoo:
Mielenkiintoinen ja opettavainen. Museo, joka on jotain aivan ainutlaatuista. Kuten vain yksi ainoa Vaasa-laiva koko maailmassa!
05 toukokuun 2019 - 8:37
Helena sanoo:
Täysin totta! Tämä on erityinen asia, joten ei ihme, että se on turistien suosiossa!
05 toukokuun 2019 - 19:57
Matts Torebring sanoo:
Vaikka olen käynyt siellä useita vuosia sitten, haluan palata sinne uudelleen. Esitätte olemassa olevat asiakirjat niin dramaattisesti ja kiehtovin kuvin, että minusta tuntuu kuin olisin ollut siellä kanssanne.
05 toukokuun 2019 - 8:42
Helena sanoo:
Kiva, että pidit raportistamme! 🙂
05 toukokuun 2019 - 19:58
Ama de casa sanoo:
Vasa-aluksella on mielenkiintoinen historia, vaikka se olikin melko lyhyt merellä (pinnan yläpuolella).
Kävin Vaasa-museossa ensimmäisen kerran joskus 70-luvulla. Tuolloin se oli iso vajarakennus korjattua peltiä. Olen käynyt myös "uudessa" museossa pari kertaa, mutta en oikein muista milloin se oli.
Mukavaa sunnuntaita!
05 toukokuun 2019 - 9:31
Helena sanoo:
Voin kuvitella, että se oli erilaista 70-luvulla... 😉 .
05 toukokuun 2019 - 19:59
Britt-Marie Lundgren sanoo:
Vaasan museo on varmasti mukava kokemus, jossa voi käydä useita kertoja. Ehkä pian on aika tehdä paluuvierailu, sillä siitä on varmasti yli 10 vuotta, kun olin poissa. Sitten olimme pohjoismaisessa genetiikkakokouksessa Hasselbackenissa ja eräänä iltana meidät kutsuttiin seurustelemaan ja opastetulle kierrokselle Vasamuseoon. Mahtavaa!
Toinen asia, jota en koskaan unohda, on erään miehen kommentti, joka kuvasi erittäin siistiä naistaan laivan edessä: "Ei joka päivä saa kahta hylkyä samaan kuvaan ....". (Mitä sitten tapahtui, en tiedä????.
05 toukokuun 2019 - 11:48
Helena sanoo:
Mutta vau, mikä kommentti ...!!!!? Niin, ihmettelen, mitä tapahtui seuraavaksi...?????
05 toukokuun 2019 - 19:59
Ditte sanoo:
Vaasan museo on aina yhden tai useamman vierailun arvoinen. Olen käynyt täällä monta kertaa ja työskennellyt täällä myös oppaana - kauan sitten.
Jos tapaat ulkomailla ihmisiä, jotka ovat käyneet Tukholmassa, on hyvin tavallista, että he ovat juuri käyneet Vaasa-museossa. Muistan vieläkin, kun lapsena näin, kun Vaasaa nostettiin vedestä.
Tukholmassa on monia hienoja museoita.
(Yksi suosikeistani on aina Fotografiska, joka tosin on luonteeltaan täysin erilainen, mutta jossa on upeita näyttelyitä).
05 toukokuun 2019 - 12:23
Helena sanoo:
Mutta vau, olipa hienoa nähdä, kun laiva nostettiin vedestä! Mahtavaa!
05 toukokuun 2019 - 20:00
Herra Steve sanoo:
Klassikko, jossa minun pitäisi käydä, mutta jossain tuntemattomasta syystä en ole käynyt.
05 toukokuun 2019 - 17:45
Helena sanoo:
Niin se joskus menee, että kaipaa niitä klassikoita. Toivottavasti tuntui, että pääsitte kuitenkin museokierrokselle! 🙂
05 toukokuun 2019 - 20:02
BP sanoo:
Jos en olisi käynyt Vaasa-museossa, minun ei olisi tarvinnut tehdä sitä kertomuksesi jälkeen, joka oli todella, todella hyvä.
Olen ollut siellä kolme kertaa vieraiden kanssa. Viimeksi kävelin siellä ainakin 15 vuotta sitten.
05 toukokuun 2019 - 20:16
Helena sanoo:
Kiitos, mukava kuulla, että pidit raportistamme! 🙂 Täydellinen paikka tuoda vieraita! 🙂
06 toukokuun 2019 - 6:31
Lena - hyvää sielulle sanoo:
Se on todella jännittävä ja traaginen tarina. Onneksi tuolloin käytetty johtajuus ei toimisi tänä päivänä!
Halauksia Lena
06 toukokuun 2019 - 6:13
Helena sanoo:
Hyvä pohdinta! Kyllä, on varmaan onni, että juuri tuota pätkää on kehitetty! Traagista, että niin paljon työtä meni hukkaan! (Vaikka Vaasa-laiva saikin tänään kostonsa ;))
06 toukokuun 2019 - 6:32