Ajattelin kirjoittaa muutaman rivin bloggaamisesta joka päivä. Jotkut kysyvät, miten ihmeessä se on mahdollista. Toiset taas bloggaavat itse joka päivä ja ymmärtävät ehkä eri tavalla. Mutta miten siihen löytyy aikaa? Ja mitkä ovat edut ja haitat?
Sisällysluettelo
Bloggaaminen joka päivä - menneisyys ja nykyisyys
Ennen oli luultavasti vielä nykyistäkin yleisempää kirjoittaa blogia joka päivä. Muistan lukeneeni isojen bloggaajien neuvoja, ja silloin kyse oli siitä, että "menestyäkseen" bloggaa 3-4 kertaa päivässä. Nykyään ajateltuna se kuulostaa melkein järjettömältä, mutta se pitäisi varmaan nähdä siinä valossa, että bloggaaminen oli tuolloin jotain aivan muuta.
Ehkä voit verrata eilistä bloggaamista tämän päivän Instagrammingiin. Postasit kuvan ja joitain ajatuksia siitä, ja se oli siinä. Ei ihme, että jotkut onnistuivat pitämään tahtia yllä useilla blogipostauksilla päivässä.
Nykyään monet bloggaajat keskittyvät pitkiin, hyvin kirjoitettuihin ja informatiivisiin blogikirjoituksiin, jotka ovat enemmänkin artikkeleita, ja voisi olla parempi julkaista kerran viikossa tai muutaman kerran kuukaudessa. Samaan aikaan on edelleen monia "arkibloggaajia", jotka haluavat jakaa päivittäin kuvia tai mietteitä. Emme siis ole läheskään yksin joka päivä bloggaavien kanssa.
Bloggaaminen joka päivä - jos haluat joskus kirjoittaa pitkiä artikkeleita.
Blogistamme on ehkä tullut jonkinlainen "keskitie". Joskus kirjoitamme pitkiä, perusteellisia artikkeleita, asiallisia viestejä ja oppaita, joiden kirjoittamiseen kuluu tietysti melko paljon aikaa. Toisinaan taas kirjoitamme lyhyempiä ja spontaanimpia pohdintoja.
Mutta jos haluaa kirjoittaa niin pitkiä ja yksityiskohtaisia kirjoituksia kuin me joskus teemme, miten ihmeessä sinulla on aikaa kirjoittaa joka päivä? No, itse asiassa minäkin mietin sitä joskus. Minulla ei ole oikein tarkkaan mietittyä strategiaa, mutta jos mietin asiaa, keksin silti jotain.
Viikonloppuisin, kun minulla on enemmän aikaa, kirjoitan pitkiä artikkeleita, kuten matkaoppaita ja asiallisia artikkeleita. Arkisin, kun teen myös töitä, kirjoitan pohdintoja ja asioita, joihin ei kulu paljon aikaa. Jos tiedän, että lähden jonain iltana pois, yritän valmistautua kirjoittamalla ylimääräisen postauksen muutamaa päivää etukäteen.
Bloggaamisen hyvät ja huonot puolet joka päivä
Päivittäisessä bloggaamisessa on tietenkin sekä hyviä että huonoja puolia. Yksi haittapuoli on se, että se voi olla stressaavaa. Toinen haittapuoli voi olla se, että sinulla ei ole aikaa käyttää niin paljon aikaa postaukseen kuin haluaisit. Mutta on myös monia etuja!
Yksi etu on se, että voit aina kirjoittaa asioista, jotka tuntuvat ajankohtaisilta, eli voimme usein kirjoittaa "tässä ja nyt" -tunnelmalla. Minusta tuntuu myös, että lukijoihin saa paremman kontaktin, kun kirjoittaa usein, ja lukijat tietävät, että aina on jotain uutta luettavaa. Toinen etu, jonka ainakin minä koen, on se, että lasken vaatimuksia siitä, että kaiken pitää olla "täydellistä". Riittävän hyvän pitää yksinkertaisesti päteä.
Eikö sinulla voisi olla valmiita artikkeleita odottamattomiin tilaisuuksiin?
Jotkut kysyvät, onko meillä yleensä valmiiksi kirjoitettuja viestejä varastossa, jotka voimme julkaista silloin, kun meille sopii. Tunnen joitakin bloggaajia, jotka työskentelevät näin, ja mielestäni se kuulostaa siltä, että super fiksu. Valitettavasti en kuitenkaan toimi sillä tavalla.
Minulla on joskus ollut kunnianhimoa kirjoittaa "puskuriviestejä", mutta se ei koskaan oikein onnistu. Ensinnäkään en oikein tiedä, milloin löydän aikaa kirjoittaa näitä "ylimääräisiä postauksia". Toiseksi, mielestäni se on niin epämotivoivaa kirjoittaa, jos en tiedä, että voin julkaista sen pian.
Jatkan kirjoittamista todennäköisesti edellisenä iltana tai parhaimmillaan kahtena edellisenä iltana. Jos ei ole ongelmia joskus? No, joskus sotken asioita hieman. Esimerkiksi eilen. Tajusin yhtäkkiä, että menemme illalla kokoukseen ja tapahtumaan ja että olisi myöhäistä. Mutta olin unohtanut kirjoittaa jotain ... Mitä minä sitten tein? No, kirjoitin tämän pienen pohdinnan bloggaamisesta joka päivä.
Pidätkö myös blogia? Kuinka usein kirjoittaminen on mielestäsi sopivaa? Ja jos et itse bloggaa, mutta luet blogeja, onko mielestäsi merkitystä sillä, kuinka usein lukemasi blogit päivittyvät?
4000milj. sanoo:
Olemme jo keskustelleet tästä sekä suullisesti että kommenttiketjussa. 🙂
Pidän puskurista. Normaalisti ehkä 5 viestiä, enimmillään minulla on ollut noin 10. Nyt minulla on 1 ja yksi "melkein valmis" ja sitten stressaannun. Ja siksi minulla on puskurini, jotta minun ei tarvitse tuntea stressiä.
Mutta myös siksi, etten löydä kirjoitusvirheitä heti kirjoittamisen jälkeen. Kirjoittaessani tulee paljon huolimattomia virheitä, kuten "kaksi kirjainta vaihtaa paikkaa", kirjain puuttuu tai "voi" muuttuu "mieheksi" jne. Kirjoitan mieluummin koneella kuin korjaan heti, koska silloin menetän flow'n ja unohdan, mitä halusin sanoa.
Ja sitten tekstin on levättävä, jotta voin löytää ne. Eilen postasin postauksen, jonka kirjoitin toissailtana. Ja yhtäkkiä löysin siitä 4 virhettä, kun luin sen julkaisun jälkeen. Tuntuu tarpeettomalta ja nololta!
Mutta tosiaan, toissa viikolla kirjoitin postauksen siitä, kuinka Uumajassa sataa niin paljon, ja sitten lunta satoi julkaisua edeltävänä yönä, ja joku huomautti siitä.
Mielestäni joka päivä julkaiseminen on lukijoiden sitouttamisen kannalta hienoa, mutta itse en pysty siihen. Kirjoitin joka päivä tämän kesän heinäkuussa ja olin silloin täysin uupunut. 🙂
29 lokakuun 2020 - 7:08
Helena sanoo:
Kyllä, myönnän, että olemme puhuneet tästä! ? Olen vaikuttunut puskuristasi, se vaikuttaa hyvin käytännölliseltä! Tunnistan kirjoitusvirheet. Luen sen yleensä läpi matkapuhelimellani aamulla juuri silloin, kun se julkaistaan. Ei ole harvinaista, että korjaan silloin 1-3 pientä virhettä.
29 lokakuun 2020 - 10:43
Monet sanoo:
Kirjoitin blogia pari kertaa viikossa kahdeksan vuoden ajan. Blogin nimi on Elämää eteläranskalaisessa kylässä, ja se kertoo juuri siitä. Oli hauskaa jakaa kaikkea, mitä koimme uudessa ranskalaisessa elämässämme, mukaan lukien kaikki matkat, joita teimme. Ja miten mukavia bloggaajakavereita tapasimme - saimme yhteyden toisiimme myös sitä kautta. Se oli todella hauskaa ja innostavaa aikaa ja sosiaalista mediaa ja internetiä "parhaimmillaan".
Sitten jouduimme toistuvasti sairaalahoitoon, ja lopulta siitä tuli aivan liian yksityistä ja yksitoikkoista kirjoittaa siitä. Sitten yhtäkkiä eräänä päivänä se vain loppui. Kirjaimellisesti yhdestä päivästä toiseen. Blogi on edelleen olemassa, ja joskus ajattelen, että aloittaisin kirjoittamisen uudelleen, mutta nyt kun olen muuttanut takaisin Ruotsiin. Mutta jotain on tapahtunut blogimaailmassa: monet, kuten minä, ovat lopettaneet, toiset pitävät bloginsa hengissä, mutta eivät sen enempää. Useimmat heistä epäilevät aika ajoin, pitäisikö heidän jatkaa, koska kommentteja ei tule. Instagram ja Facebook näyttävät ottaneen monien valtauksen. Minä olen tällä hetkellä yksi heistä!
29 lokakuun 2020 - 9:06
Helena sanoo:
Bloggaaminen on varmasti johtanut moniin sosiaalisiin kontakteihin ja tapaamisiin. Hauskaa! Ehkä parasta bloggaamisessa. Hauskaa, jos aloitat bloggaamisen uudelleen! ?" Mutta voi olla totta, että jotkut ovat siirtyneet Instagramiin. Mekin olemme siellä, mutta siellä keskitymme kuviin ja hyvin lyhyisiin teksteihin (ja kirjoitamme siellä myös englanniksi) ?
29 lokakuun 2020 - 10:47
Goatfish sanoo:
Kun aloitin bloggaamisen, kirjoitin useita - ja lyhyitä - postauksia päivässä. Pian siirryin kuitenkin yhteen päivässä. Muuten se käy ylivoimaiseksi. Ja yksi päivässä on juuri sopiva lukijallekin, uskon.
Joskus haluan pitää muutaman päivän tauon, ja niin teen, koska bloggaamisen pitäisi aina olla hauskaa. Kun vietän aikaa sukulaisteni kanssa, minun on keskityttävä heihin, koska asumme kaukana toisistamme.
Blogisi on mukava, mutta en lue kaikkia blogeja joka päivä.
Syksyn halaukset /Gerd
29 lokakuun 2020 - 9:26
Helena sanoo:
Kuulostaa siltä, että löysit hyvän keinon! Seuraan blogiasi Bloglovinissa ja tsekkaan suhteellisen usein, kiva! En minäkään usko, että kaikki lukevat kaikkea meillä. Katsotaan otsikkoa ja luetaan mitä halutaan, luulen 🙂 .
29 lokakuun 2020 - 10:54
Solan sanoo:
Ei blogia, mutta luen monia. Lähinnä matkailuautobloggaajia. Tendenssi on kuitenkin se, että monet blogit alkavat muistuttaa wikipediaa. Liian pitkiä ja liikaa faktoja.
Pidän päivittäisistä päivityksistä, mutta vaikuttaa siltä, että virus on vaimentamassa matkablogeja. Ei tapahdu niin paljon.
Olet mielestäni onnistunut vaihtelemaan ruokalistaa hyvin, vaikka matkustustilanne on ollut hankala...?
29 lokakuun 2020 - 9:34
Daniel on FlyingDryden sanoo:
Jatkuva tasapainoilu pitkien ja yksityiskohtaisten viestien kirjoittamisen tai niiden jakamisen välillä. Itselläni on vaikeuksia lukea superpitkiä postauksia, joissa on viisikymmentä yksitoista kuvaa, mutta usein päädyn siihen itse, koska haluan sanoa niin paljon.
29 lokakuun 2020 - 10:27
Helena sanoo:
Solan, ymmärrän, mitä tarkoitat, ja me kuulumme niihin, jotka joskus kirjoittavat pitkiä asiallisia viestejä. Jotkin viestit haluamme löytää Googlen kautta (esim. matkaoppaat ja vastaavat), ja silloin niiden on oltava pitkiä, jotta ne pääsevät korkealle hakutuloksissa. Ymmärrän täysin, että sinulla ei ole aikaa lukea tällaisia juttuja joka päivä, kun seuraat blogia. Yritämme vähän sekoittaa ja yhdistellä ?
29 lokakuun 2020 - 10:57
Ama de casa sanoo:
Kirjoitin aiemmin useita postauksia päivässä, mutta nyt "vain" yhden päivässä (joka on sitten yleensä liian pitkä 😉 ). Edellisen kerran en kirjoittanut postausta päivässä syksyllä 2014, kun hurrikaani Odile iski Meksikossa ja olimme täysin eristyksissä ulkomaailmasta kolmen päivän ajan. Ei vettä, ei puhelinta, ei sähköä eikä tietenkään nettiä. Ei ollut niin helppoa blogata silloin 😉.
Koska blogini on enemmänkin päiväkirjamuotoinen ja hölynpölyblogi, postausten kirjoittaminen ei vie kovin kauan. Faktoja ei niin sanotusti juurikaan tarkisteta. Eniten aikaa vie yleensä kuvien valitseminen. Pitäisi alkaa ottaa vähemmän kuvia... 😀.
Pidän blogistasi erittäin paljon ja olen erittäin vaikuttunut kaikesta siitä ajasta, jonka käytät siihen. Inspiroi meitä lukijoita edelleen! Kiitos etukäteen 🙂
29 lokakuun 2020 - 9:55
Helena sanoo:
Ai niin, noissa olosuhteissa Meksikossa on vähän vaikea blogata? Tunnistan sen kuvista. Nyt kun olen alkanut ottaa kuvia kännykällä, yritän joskus siivota kuvia suoraan kännykässä, jo ennen kuin lataan ne tietokoneelle.
29 lokakuun 2020 - 11:10
Daniel on FlyingDryden sanoo:
Ensimmäiset vuodet kirjoitin blogia muutaman kerran viikossa, mutta vuonna 2014 hyppäsin mukaan #blogg100-tapahtumaan, jolloin kirjoitin joka päivä 100 päivän ajan. Jatkoin sitä yli vuoden ajan, mutta kun sain yli 400 blogia, en enää kestänyt sitä, ja nyt kirjoitan joka toinen tai kolmas päivä. Se tuntuu kohtuulliselta tasolta, joten yritän sekoittaa sitä henkilökohtaisiin pohdintoihin, joita on yleensä helpompi kirjoittaa. Tunnistan itseni siitä, mitä kirjoitat siitä.
Olen samaa mieltä Gunillan kanssa. On mukavaa, että on puskuria, ja minulla oli viestejä korkeintaan kolmeksi viikoksi eteenpäin. Keväällä jopa. Kun kaikilla muilla tuntui olevan blogitulehdus, minulla oli vapaa ulospääsy ja tuotin enemmän kuin koskaan. Ja sama kun pystyy julkaisemaan jonkin aikaa etukäteen, niin on aikaa korjata kummallisuuksia, joita löytää kun lukee tekstit uudelleen juuri ennen julkaisua. Ehkä tärkeintä "tärkeissä" postauksissa.
Mutta ei. Aion palata bloggaamaan joka päivä, mutta arvostan sitä, että muut tekevät niin. 😉
29 lokakuun 2020 - 10:31
Helena sanoo:
Ymmärrän, että on hyvä olla puskuri. Erittäin vaikuttunut olla 3 viikkoa etukäteen!!!!
29 lokakuun 2020 - 11:12
Daniel on FlyingDryden sanoo:
Tänä keväänä oli lyhyt jakso. 😉
29 lokakuun 2020 - 11:33
Eva/Living like Eva sanoo:
Tavoitteeni tai suunnitelmani on kirjoittaa blogia kaksi kertaa viikossa, ja olen pitänyt siitä melko hyvin kiinni, joitakin poikkeamia lukuun ottamatta erityisesti tänä vuonna. Näen bloggaamisen harrastukseni ja sillä pitäisi olla tietty rakenne ja siihen pitäisi kulua kohtuullisesti aikaa, kuten kuntosalilla käymiseen kaksi kertaa viikossa (mitä en tee 🙂 ) Haluaisin saada puskuria, mutta en koskaan saa sitä.
29 lokakuun 2020 - 12:07
Helena sanoo:
On tärkeää löytää sinulle sopiva malli! Hieman kiva kuulla, että on enemmän ihmisiä, jotka eivät korjaa tuota puskurilla 😉.
02 maaliskuu 2020 - 20:23
Annar Aas sanoo:
Yksi niistä, jotka lukevat joka päivä. Ensin neljä sanomalehteä, sitten kymmenkunta blogia. Tuntuu raikkaalta aamu-uinnin jälkeen. Eläkeläiseksi tultuani on mukavaa, että on rutiineja. Lapseni antoivat minulle 60 vuotta täytettyäni blogin "vadannars.se", mutta en ole koskaan päässyt kirjoittamaan. Tulin blogiisi uutena matkailuauton omistajana ja pidän kaikista matkakertomuksistasi ja auton kanssa puuhastelemisesta. Minusta kaikki muukin on hyvää, joten en jätä päivääkään väliin. Kiitos, että osallistut tuohon elämän osaan.
29 lokakuun 2020 - 13:53
Helena sanoo:
Kiitos, että kirjoitit tämän! Luin myös kommenttisi Peterille. Minua lämmittää kuulla tällaisia asioita. Pidä hauskaa!!!
02 maaliskuu 2020 - 20:24
Matts Torebring sanoo:
Viime vuosina tavoitteenani on ollut kirjoittaa joka päivä. Aktiivisilla ihmisillä on aina jotain kerrottavaa, se on minun ajattelutapani. Haluan myös aina kirjoittaa reaaliajassa, mitä tänään tapahtui tai mitä huomenna tapahtuu. Yritän kirjoittaa melko lyhyesti, jotta en väsyisi, ja enintään kymmenen kuvaa jokaiseen postaukseen.
Kuva ei ole minulle pelkkä kuva, vaan se on tarina, historia, ja haluan tietenkin jakaa kuvan tarinan. Kun otan kuvan, yritän aina keksiä siihen liittyvän tarinan.
Blogisi on hieno ammattilaisblogi, kun taas minun blogini on amatööriblogi, koska nautin kirjoittamisesta niin paljon. Jos näen jonkun, jolla on enemmän kävijöitä, yritän olla vielä tehokkaampi ja löytää hyviä otsikoita, jotka tarttuvat.
29 lokakuun 2020 - 17:04
Helena sanoo:
Ymmärrän reaaliaikaisen kirjoittamisen. Minäkin teen niin mieluiten (vaikka se ei aina olekaan niin). Olen täysin samaa mieltä siitä, että väsyy, jos kirjoittaa liian pitkään. Joskus kirjoitamme niin pitkiä, esim. matkaoppaita tietystä kohteesta, mutta sitten ajattelemme, että lukija on se, joka googlaa ja matkustaa sinne. Ajattelemme, että lukijat, jotka seuraavat, selaavat vain vähän 😉.
02 maaliskuu 2020 - 20:26
Veiken sanoo:
Juuri nyt yritän saada postauksen joka toinen päivä. Kuulumme riskiryhmään, joten se on melkein sama asia joka päivä. En näe blogia enää niin tärkeänä!
Kun covid on ohi, se on varmaan taivaallista vauhtia nartulla! 🙂
29 lokakuun 2020 - 19:07
Helena sanoo:
Kaikki elämässä tapahtuu jaksoittain. Ja varmasti olet hieman rajoittunut tällä kaudella, mutta voit blogata! 🙂
02 maaliskuu 2020 - 20:26
BP sanoo:
Minulla ei ole lainkaan puskuria, mutta tunnen muita, joilla on satoja viestejä luonnoksessa. Ammattiblogin ja "tavallisen" arkipäiväisen blogin välillä on pieni ero, jollainen esimerkiksi minulla, Gerdillä, Dittellä ja Amaalla on. Meidän postauksemme toimivat melkein kuin päiväkirja, eikä vähiten itsellemme.
Mielestäni yksi viesti päivässä riittää, ellei jotain todella mielenkiintoista tapahdu. Liian pitkiä viestejä on vaikea lukea ja omaksua kaikkea. Mutta kuten sanoin, minulla on hölynpölyblogi, jota ei luultavasti voi verrata ammattimaiseen matkablogiin.
29 lokakuun 2020 - 21:10
Helena sanoo:
Jotkin postauksistamme ovat ehdottomasti liian pitkiä luettavaksi päivittäin, kuten matkaoppaat tietyistä kohteista. Kirjoitan niitä kuitenkin enemmänkin niitä varten, jotka matkustavat sinne (ja joita muut voivat selata läpi ;)). Jos aiot lukea joka päivä, sen täytyy olla paljon lyhyempi, olen samaa mieltä! 🙂
02 maaliskuu 2020 - 20:29
Lena - hyvää sielulle sanoo:
Olen vaikuttunut siitä, että onnistut julkaisemaan postauksen joka päivä. Varsinkin kun sinulla on muutenkin niin monta rautaa tulessa.
Minulla oli tapana tehdä postaus joka päivä, mutta viime aikoina olen hidastanut hieman. Viikossa on ehkä 4-7 viestiä. Tähän aikaan vuodesta on erityisen vaikeaa saada mitään aikaiseksi, koska on pimeää, kun menen töihin, ja pimeää, kun tulen kotiin. En saa ihan samanlaista tunnetta, kun saan poimia vanhoja kuvia. Mutta kyllä täällä elämässä on pahempiakin ongelmia 🙂 .
Halauksia Lena
30 lokakuun 2020 - 21:47
Helena sanoo:
On tärkeää löytää tapa, josta nautit! Ja kyllä, on pahempiakin ongelmia 😉.
02 maaliskuu 2020 - 20:29
Lena Walesissa ja Espanjassa sanoo:
On hienoa, että voit blogata joka päivä ilman puskuripostia.
Bloggaan kahdesti viikossa, joka keskiviikko ja lauantai, ja minulla on paljon valmiita tai puolivalmiita postauksia.
31 lokakuun 2020 - 13:00
Helena sanoo:
Lähinnä se, että en onnistu puskurinserttien kanssa, kuulostaa muuten hyvältä idealta 😉.
02 maaliskuu 2020 - 20:30
Maggan ja Ingemar sanoo:
En varmaankaan ole koskaan pitänyt bloggaamisesta joka päivä. Poikkeuksena ovat matkat, jolloin meillä on iltaisin aikaa ja haluamme jakaa kokemuksiamme. Blogi on hyvä "muistina" usein etsimme faktoja, kun muisti pettää. Minulle bloggaaminen on eräänlainen päiväkirja, mutta myös tapa jakaa tapahtumia lapsillemme ja kaukana asuville sukulaisillemme. Mieheni yleensä lukee merkintöjäni ja korjaa minua, kun hän huomaa virheitä, jotka voin sitten korjata. Ongelma on nyt se, että on niin paljon blogeja, joita haluaa seurata ja kommentoida, mutta se vie aikaa. Kumma juttu, että nykyään aika ei riitä....johtuuko se siitä, että me vanhenemme ja internet on vallannut alaa? Blogiasi on hauska lukea, vaikken aina kommentoi.
01 maaliskuu 2020 - 10:03
Helena sanoo:
Blogeja on tietysti paljon seurattavana, ja se vie aikaa. Seuraan Bloglovinissa ja selaan otsikoita ja klikkaan satunnaisia postauksia. Minulla ei ole aikaa lukea kaikkea ja arvelen, että muille käy samoin.
02 maaliskuu 2020 - 20:32
Matot osoitteessa Explore More sanoo:
Olen vaikuttunut niistä teistä, jotka kirjoitatte blogikirjoituksen päivässä. Varsinkin ilman puskuria. Pyrin kirjoittamaan yhden tai kaksi viikossa ja olen tyytyväinen, jos onnistun siinä. Tavoitteeni ja ajatukseni on yrittää pitää postausteni sanamäärä pienenä, kun istun alas ja alan kirjoittaa. Mutta, tekstillä on taipumus paisua vähän liian suureksi ja pitkäksi tekstiksi, kun alan ruuvaamaan ja sanailuun. Sitten se vie myös paljon aikaani vain yhteen postaukseen ja joudun tyytymään yhteen postaukseen viikossa. Minulla on myös vähän kuria pitää puskuria. Jos saan paljon postauksia hyllyyn, en pidä sitä, vaan käytän tilaisuuden muihin hommiin. Yhtäkkiä se hylly on taas tyhjä.
02 maaliskuu 2020 - 9:11
Helena sanoo:
On tärkeää löytää tapa, josta nautit! Kiitos kommentistasi 🙂
02 maaliskuu 2020 - 20:33