Tämä vuosi oli todellakin erilainen matkavuosi! Jos katsomme taaksepäin, olosuhteet ovat muuttuneet kerta toisensa jälkeen, ja me ihmiset sopeudumme niihin. Nyt syksy on täällä ja on aika sopeutua uudelleen.
Sisällysluettelo
Erilainen matkavuosi
Matkavuonna 2019 vierailimme kymmenessä Euroopan maassa ja kahdessa Euroopan ulkopuolisessa maassa. Edellinen vuosi ei tainnut olla kovin erilainen, eikä ehkä sitä edeltäväkään vuosi ollut. Mutta 2020? Kävimme matkamessut Tallinnassa helmikuussa, ja sen jälkeen, kuten hyvin tiedetään, kaikki matkustaminen maan rajojen ulkopuolelle keskeytettiin. Jonkin aikaa oli jopa pysyttävä maakunnan rajojen sisällä.
Matkustaminen kotimaassa ja kansainvälisesti
On outoa, miten ihmiset sopeutuvat. Viime keväänä meille annettiin rajoituksia, joiden mukaan meidän oli pysyttävä läänin alueella ja mieluiten ulkona. Aloimme (kuten monet muutkin) tutkia lähialueen luonnonsuojelualueita ja puistoja. Siitä tuli pieni "seikkailu" etsiä uusia kohteita ja sitten päästä sinne autolla tai sähköpyörällä.
Kun teimme ensimmäisen "ulkomaanmatkamme", se oli matkailuauton noutaminen osoitteesta talvisäilytys Värmlannissa. Vau, miten eksoottiselta tuntui yhtäkkiä matkustaa "ulkomailla".
Kesä ja 1TP5Loma
Monien muiden tavoin löysimme Ruotsin tänä kesänä. Se, ettemme olleet yksin lomateillä, tuntui, sillä leirintäalueen tai telttapaikan saaminen oli lähes toivotonta. Mutta tuota pientä haastetta lukuunottamatta se oli upeaa. Götan kanava, Trollhätten kanava ja Dalslandin kanava - he kaikki toimittivat!
Ja sitten tuli syksy ...
Loppukesästä tilanne Euroopassa oli hieman parempi. Me lähdimme matkalle Viking Line risteily (joka tuntui erittäin turvalliselta!), ja sitten lähdimme matkailuautolla Puolaan ja Tšekin tasavaltaan. Vau, olipa hauskaa matkustaa taas Euroopassa!
Nyt tuntuu kuitenkin siltä, että olemme jälleen kerran tottumassa lisääntyneeseen tartuntamäärään ja varovaisuuteen. Vaikka rajoitukset eivät ole yhtä tiukkoja kuin keväällä, voi tuntea, että suunta kääntyy väärään suuntaan. Suunnitteleminen on jälleen kerran vaikeaa.
Mitä odottaa nyt?
On surullista nähdä, että tartunta lisääntyy jälleen ympärillämme, mutta toivomme, että olemme nyt hieman paremmin varustautuneita. Toivomme myös, että ihmiset muistavat edelleen yrittää pitää etäisyyttä. Mutta mitä odottaa, kun syksyn pimeys laskeutuu?
Uskon, että me ihmiset olemme varsin sopeutumiskykyisiä. Ehkä olemme jo siirtyneet mielessämme suurista matkoista pienempiin retkiin. Kuten silloin, kun ajattelimme yhtäkkiä, että "vieras" on lähellä eksoottista. Tai sitten olet suunnitellut ulkomaanmatkasi niin, että ne tuntuvat toimivan nykyään.
Olemme tällä hetkellä asetettu aamulla lenkki vuonna Karlber Park, runsaat syysillalliset, viihtyisät illat television ääressä ja jännittävät retket lähiseudulla. Olemme myös avoimia matkustamiselle ja seikkailuille kauempana, jos ja kun se tuntuu oikealta. Otamme sen sellaisena kuin se tulee, ja se tuntuu täysin ok!
Miltä tämä erilainen matkustusvuosi tuntuu? Miltä sinusta tuntuu sopeutumiskykysi?
Daniel on FlyingDryden sanoo:
Olen tehnyt loppukesällä ja syksyllä kolme reissua, jotka ovat olleet erittäin onnistuneita, joten ihan paikoillaan se ei seiso... Rooma (preciiiiiis oikeaan aikaan tuntuu olevan), Abisko ja Österlen kaksi viikkoa sitten. Oikein mukavaa. Istutaan ja suunnitellaan reissua länsirannikolle, mutta ei oikein osaa päättää, onko se hyvä aika vai ei, varsinkin kun tapaan siellä alhaalla joukon yli 70-vuotiaita eli vanhempia.
On helppo ajatella, että rahat, joita et nyt käytä pitkiin matkoihin, laitetaan sen sijaan kasaan. Mutta uskokaa minua, jääkaappi hajosi ja ratkaisi tuon ongelman melko helposti. 😉
22 lokakuun 2020 - 8:37
Helena sanoo:
Hienoa, että pääsitte vielä reissaamaan kunnolla! Ja kyllä, jostain syystä rahaa kuluu kaikenlaiseen muuhun ...
22 lokakuun 2020 - 17:11
Sandra Lifsresor.se sanoo:
Katselin toissapäivänä kuvia edelliseltä ulkomaanmatkaltani, joka oli melko tarkkaan vuosi sitten. Tuntui melkein epätodelliselta. Mutta se oli fantastinen sukellusmatka Omanissa. Olemme varmaan muuttuneet hyvin perheessä ja hankkineet koiran (kuten niin monet muutkin). Mutta kaipuu pois ja ulos maailmaan on siellä jatkuvasti vaanimassa ja teen kovasti töitä, etten päästäisi niitä ajatuksia ulos. Nyt keskitymme siihen, että pääsemme jouluna / uutena vuotena kahdeksi viikoksi Åreen. Toivon todella, että se onnistuu.
22 lokakuun 2020 - 9:04
Helena sanoo:
Muistakaa sukellusmatka Omaniin, niin jännittävää! Ja miten outoa onkaan tullut, että tällaiset matkat ovat yhtäkkiä täysin mahdottomia. Toivottavasti todella pääset Åreen!
22 lokakuun 2020 - 17:13
Ditte sanoo:
Mielestäni olemme sopeutuneet melko hyvin. Koska fyysinen terveyteni ei ole ihan kunnossa, tänä keväänä ja kesänä ei olisi ollut mitään pidempiä matkoja kuitenkaan... Mutta olemme tavanneet ystäviä, kävelleet paljon, tehneet lyhyempiä matkoja ja kokeneet paljon Tukholmassa. Mutta tietysti kaipaamme matkustamista. Kovasti. Katsotaan mitä tapahtuu nyt noin. Minulla on ystäviä, jotka matkustavat nyt muun muassa Slovakiassa, ja siellä suljettiin paljon asioita, joten heidän oli päästävä nopeasti Puolaan.
Mutta se vetää matkustajan vatsaa.
22 lokakuun 2020 - 9:10
Helena sanoo:
Olette kuitenkin olleet hyvin aktiivisia tänä vuonna, täytyy sanoa! Mielenkiintoista, mitä sanot Slovakiassa matkustavista ystävistäsi. Ei voi oikein tietää mitä tapahtuu, jos nyt matkustaa.
22 lokakuun 2020 - 17:14
Ama de casa sanoo:
Vuosi on todellakin ollut erilainen matkavuosi!
Onnistuimme vuoden alussa käymään seitsemässä maassa (risteily Karibialla, joten se oli ehkä vähän huijaamista 😉 ). Sitten tuli se paskamainen virus ja meidät laitettiin karanteeniin, emme saaneet mennä ulos, paitsi jos oli pakko (ostamaan ruokaa ja lääkkeitä). Seitsemän viikkoa käveltiin talossa autotallissa ylös ja alas. Todella kovaa työtä! Niin, ei itse kävely vaan se, ettei saanut mennä ulos!
Kun meidät vihdoin päästettiin ulos, saimme lähtöajat sen mukaan, mihin ikäryhmään kuului, ja saimme kävellä enintään 1 kilometrin päähän kotoa. Ravintolat ja baarit olivat edelleen kiinni, mutta jonkin ajan kuluttua ne saivat avata uudelleen, mutta vain ulkona ja rajoitetusti. Kun ne avattiin, 1 kilometrin rajoitus ja aika-ajat poistettiin.
Juhannuksen jälkeen rajoituksia lievennettiin, joten voisimme alkaa liikkua alueiden sisällä ja niiden välillä.
Juhannuksen jälkeen olemme tehneet 8 minireissua (noin 1 viikko per reissu). Tarkistin toissapäivänä ja olemme yöpyneet 31 kaupungissa/kylässä, joista 27 oli meille täysin uusia. Tietysti olemme tarkistaneet tilanteen parhaan kykymme mukaan ja välttäneet paikkoja, joissa tartunta on ollut laajalle levinnyt.
Meillä on siis tänä vuonna roskapostitus. "Onneksi" ( 😉) Anders oli murtanut kätensä hiihtoladulla juuri ennen kuin infektio alkoi, joten meillä ei ollut lainkaan matkoja varattuna. Olimme katselleet pitkää reissua, mutta emme ehtineet varata.
Olemme sopeutuneet sääntöihin, mikä ei ole ollut helppoa. Itse sopeutuminen onnistuu hyvin, mutta sääntöjen seuraaminen on ollut hankalaa, koska ne muuttuvat koko ajan, ja on ollut vaikeaa saada tietoa siitä, mitä sääntöjä sovelletaan. On olemassa paikallisia määräyksiä...
Kaiken kaikkiaan olemme voineet hyvin karanteenin jälkeen, ja toivon todella, etteivät he pane meitä taas vankilaan, koska emme ole tehneet mitään! On hullua lukita ihmisiä tuolla tavalla, ja talous on menossa alaspäin.
Mutta kuten sanoin. Olemme kunnossa ja terveitä, se on nyt tärkeintä 🙂 .
22 lokakuun 2020 - 10:36
Helena sanoo:
Vuosi on varmasti ollut erilainen myös sinulle! Espanjassa se vaikutti elämään äärimmäisen pitkään. On kuitenkin upeaa, että onnistuitte tekemään niin monta minireissua! Mä olen kokenut tänä vuonna, että aina ei tarvitse olla niin pitkiä reissuja ollakseen kivoja taukoja 🙂 Toivottavasti vältyt useammalta "vankilalta"!!!
22 lokakuun 2020 - 17:17
Ama de casa sanoo:
Vau! Kuinka pitkä se oli. Anteeksi... Ehkä minun olisi pitänyt laittaa myös kuvia kommenttiin? Silloin siitä olisi tullut kokonainen postaus koko jutusta 😉 😀 😀 😀
22 lokakuun 2020 - 10:37
Helena sanoo:
Voit vain kopioida ja liittää sen omaan blogiisi, ja sinulla on blogikirjoitus valmiina 😉.
22 lokakuun 2020 - 17:17
4000milj. sanoo:
En ole sellainen ihminen, joka haluaa valittaa. Tuntuu ylimieliseltä tehdä niin, kun ei ole menettänyt työtään, kun perheenjäsen on kuollut tai kun Covid-19 on vaikuttanut vakavasti. Monet ihmiset ovat kärsineet paljon pahemmasta.
Mutta kun kerran kysyt. 🙂 Elämästäni on tullut paljon pahempaa ja tylsempää pandemian takia. Olin edellisessä elämässäni jatkuvasti jossain tien päällä. Ruotsin sisällä tai ulkopuolella. Aina avoin laukku jossain kotona. Töissä, blogia varten, lomille, tapaamaan perhettä, ystäviä jne. Toki osaan ja sopeudun, mutta tunnen itseni hirveän masentuneeksi, kun kuvittelen koko pitkän talven tässä. Rehellinen vastaukseni.
22 lokakuun 2020 - 11:11
Helena sanoo:
Ymmärrän tarkalleen, mitä tarkoitat sillä, ettet halua valittaa, mutta kirjoittaessasi sen olet myös tietoinen siitä, että eniten tästä kärsivät ne, jotka sairastuvat, kuolevat, menettävät työnsä, menevät konkurssiin jne. Mutta siitä huolimatta voitte antaa itsellenne luvan pohtia, miten tämä vaikuttaa omaan elämäänne. Kyllä, on tärkeää löytää asioita, vaikka pieniä, joita odottaa tänä talvena!
22 lokakuun 2020 - 17:23
BP sanoo:
Ihmiset ovat tottumuksen luomia, joten sopeudumme kulloiseenkin tilanteeseen ja yritämme tehdä siitä parhaan mahdollisen. Ei sillä, että meillä olisi vaihtoehtoja. Espanjaan verrattuna meillä on ollut todella hyvä tilanne.
En usko, että olen suoraan kärsinyt siitä, paitsi että olemme ehkä syöneet vähemmän ravintoloissa ja juoneet kahvia ulkona harvemmin. Kesä oli upea, ja olen nauttinut siitä täysillä.
Nyt meitä vanhuksia koskevia rajoituksia on lievennetty (mielestäni täysin typerää, koska tartuntojen leviäminen on todella huolestuttavaa juuri nyt), mutta nyt meitä odottaa pitkä ja pimeä talvi. Joten silloin se on luultavasti hankalampaa. Ei kannata matkustaa esim. Espanjaan, jossa tartunta on pahempi kuin täällä kotona. Ja ulkotapaamiset ovat vähemmän hauskoja, kun lämpötila on nollan tienoilla. Joten luulen, että seuraavat kuusi kuukautta ovat testi kaikille.
22 lokakuun 2020 - 17:15
Helena sanoo:
Olen samaa mieltä siitä, että nyt tuntuu olevan hieman rankka aika, eikä vähiten siksi, että ulkona on vaikeampi seurustella. Mielestäni on tärkeää löytää erilaisia pieniä valonpilkahduksia, mutta esimerkiksi yksinäisille ikääntyneille ihmisille on varmasti vaikeaa.
22 lokakuun 2020 - 17:27
Lena - hyvää sielulle sanoo:
Matkavuosi on ollut todella erilainen. Tuntui melkein vähän juhlalliselta, kun mentiin juhannuksena Idrefjällissä 🙂 .
Toivon niin kovasti, että tämä pandemiahulluus olisi ohi, jotta sosiaalinen kanssakäyminen ja matkustaminen olisi sallittua! Kaipuu!
Halauksia Lena
25 lokakuun 2020 - 7:01