Miksi juhlimme Luciaa? Lucia-juhla on Ruotsissa hyvin erityinen ja kaunis perinne. Mutta miksi me protestanttisessa ja maallistuneessa Ruotsissa juhlistamme joka vuosi juhlallisesti katolista pyhimystä?
Twiittaa
Kyllä
Kyllä
nasta
Kyllä
KylläSisällysluettelo
Miksi juhlimme Luciaa?
Ei ole helppoa ymmärtää, miksi juhlimme Luciaa. Sanotaan, että juhlimme Luciaa Pyhän Lucian kunniaksi, joka on kotoisin... Syracuse osoitteessa Sisilia ja kuoli kolmannella vuosisadalla. Mutta miten katolinen pyhimys liittyy rinkeli sämpylät ja Staffan?
Palapelin eri palasia ei ole helppo koota yhteen. Olemme yrittäneet tiivistää tarinan parhaamme mukaan Pohjolan museon, historiallisen museon, Expressenin ja Wikipedian tietojen perusteella. Älä missaa koomikko Johan Glansin ajatuksia Luciasta tämän postauksen lopussa olevassa YouTube-klipissä. Fantastisen viihdyttävää!
Saint Lucian elämä ja kuolema
Tarinat Pyhästä Luciasta vaihtelevat riippuen siitä, mistä lukee, mutta tiedetään, että hän syntyi varakkaaseen perheeseen 280-luvulla, oli kristitty neitsyt ja kärsi marttyyrikuoleman. Mitä hänen lyhyen elämänsä aikana tapahtui, on osittain mysteerin peitossa, mutta useiden kertomusten mukaan hän vannoi nuorena tyttönä siveyslupauksen, ja kun hänen äitinsä lupasi hänet rikkaalle aatelismiehelle, hän teki kaikkensa viivyttääkseen häitä.
Äiti sairastui myöhemmin, mutta Lucia onnistui parantamaan hänet uskonsa avulla. Kiittääkseen tytärtään äiti suostui perumaan suunnitellut häät, mitä aatelismies ei pitänyt hyvänä, sillä hän tunsi tulleensa huijatuksi myötäjäisistä. Aatelismies tuomitsi Lucian hänen kristillisen uskonsa vuoksi, sillä tuohon aikaan kristittyjä vainottiin ja rangaistiin.
Lucian rangaistuksena oli elää loppuelämänsä prostituoituna bordellissa. Hänet oli määrä viedä bordelliin härkien vetämillä kärryillä, mutta kärryt jäätyivät, eikä niitä voitu siirtää. Luciaa yritettiin polttaa roviolla, mutta liekit vetäytyivät. Lucia kuoli vasta, kun roomalainen sotilas iski miekan hänen lävitseen.
Mutta miksi juhlia Pyhää Luciaa Ruotsissa?
Ruotsin katolisessa kalenterissa Lucia oli juhlapäivä 1500-luvulle asti, mutta sitä ei juhlittu laajalti. Uskonpuhdistuksen jälkeen, kun Ruotsista tuli protestanttinen, pyhimyksen kirkollinen merkitys käytännössä katosi.
Se, että juhlimme pyhimys Luciaa täällä Ruotsissa, ei vaikuta täysin loogiselta. Mutta kuten useimmat perinteet, Lucia on sekoitus esikristillisiä, kristillisiä ja moderneja tapoja.
Perinne, jolla on esikristilliset juuret
Talvipäivänseisausta on juhlittu 13. joulukuuta "muinaisista ajoista" lähtien. Alun perin tämä päivämäärä katsottiin keskitalveksi eikä juhannukseksi, ja se edustaa Lucia-juhlan esikristillisiä juuria. Tapa valaisevasta naishahmosta on saattanut saada alkunsa pakanallisesta valon jumalattaresta. Lucia oli yksinkertaisesti enne valoisammista ajoista ja pidemmistä päivistä.
Juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen kalenteriin siirryttäessä talvipäivänseisaus siirrettiin 22. joulukuuta. Tästä huolimatta Pyhän Lucian yötä pidettiin pitkään pisimpänä.
Lucia kansanperinteessä - yliluonnollinen yö
Ruotsalaisessa talonpoikaisyhteiskunnassa Lucian yötä, 13. joulukuuta, pidettiin vuoden pisimpänä yönä. Ajatus pitkästä Lucia-yöstä liittyi vanhempaan kalenteriin, mutta vaikka talvipäivänseisausta siirrettiin vuonna 1753, ajatus säilyi. Kansan mielikuvituksessa Pyhän Lucian yö oli vaarallinen ja täynnä yliluonnollisia olentoja. Tänä yönä eläimet saattoivat puhua, eikä ulos ollut turvallista mennä.
Lucia, Lux, Lussi, Lucifer ...
Nimi Lucia liittyy latinankieliseen sanaan "lux", joka tarkoittaa valoa, mutta kansanperinteessä nimi yhdistettiin Luciferiin, paholaiseen. Toinen Luciaan liitetty hahmo on "Lussi", eräänlainen noita tai demoninen naisolento, joka ratsasti ilmojen halki seuralaisensa "Lussiferdan" saattelemana. Voit kuvitella, miten paljon tätä yötä kunnioitettiin!
Ensimmäinen tunnettu Lucianus - Länsi-Ruotsista
Vanhin tunnettu valkopukuinen Lucian, jonka mukaan Pohjoismainen museoon vuodelta 1764, Västergötlandissa sijaitsevasta aateliskodista. Tällä Lucialla oli enkelin siivet selässään ja kynttilänjalat käsissään.
Lucia-perinteen uskotaan olleen vahvimmillaan Länsi-Ruotsissa, minkä jälkeen se levisi 1800-luvun puolivälissä yliopistokaupunkeihin ja järjestöihin ympäri maata. On Skansen alkoi esitellä Lucia-juhlia 1890-luvulla.
Lucia - myös juhlapäivä!
Lucia ei ollut vain pelottava päivä vaan myös juhlapäivä. Länsi-Ruotsissa päivä tunnettiin nimellä "pikkujouluaatto" tai "Lusse Long Night". Näiden juhlien aikana ihmiset herkuttelivat ruoalla, ja piioille ja talonpojille saatettiin jopa tarjota lihaa. Jopa eläimet saattoivat saada lisäruokaa! Joskus esiintyi myös Lussebruden - pilailija, joka pukeutui olkipukuihin. Tai sitten käytettiin yksinkertaisesti olkinukkea, jonka kanssa kaikki saattoivat tanssia.
Lucian seurue kasvoi ja kasvoi...
1800-luvulla Lucia esiintyi joko yksin tai ehkä yhden tai kahden kumppanin kanssa. Kun "juna" siirtyi kaupunkeihin, seurue kasvoi ja kasvoi. Nyt myös morsiusneitoja ja tähtipoikia liittyi mukaan.
Lisää perinteitä sekaisin
Voit myös lukea monista muista paikallisista tavoista, jotka ovat historian saatossa vaikuttaneet Lucian nykyisiin perinteisiin. Tässä muutamia esimerkkejä:
- Aamulla ylös Värmlandissa: Eräässä 1700-luvun loppupuolelta peräisin olevassa kuvauksessa sanotaan, että Lussedagenissa ihmiset heräsivät mielellään aikaisin syömään aamiaista ja pitämään pientä "kiirettä". Sitten he menivät takaisin nukkumaan ennen kuin oli toisen aamiaisen aika.
- Christkindlein Saksassa: Saksalaisessa perinteessä joululahjat jakoi joskus valkoisiin pukeutunut naishahmo, jolla oli kädessään kattokruunu. Naista kutsuttiin toisinaan myös "Kinken Jesiksi", ja samanlainen perinne oli olemassa Ruotsin virolaisten ruotsalaisten keskuudessa.
- Nuorten perinteet: Vuoden pisimpänä yönä ei ollut harvinaista, että nuoret kulkivat ympäri kylää laulaen lauluja, vitsaillen tai ottaakseen vastaan lahjoja. Esimerkiksi Staffan-laulujen laulaminen ei ollut harvinaista.
Tämän päivän Lucia-juhla
Nykyinen Lucia-juhla alkoi kehittyä viime vuosisadan vaihteen tienoilla. Erikoinen tapahtuma oli, kun Stockholms Dagblad järjesti vuonna 1928 kilpailun, jossa voittaja Lucian käytti sähkövaloja Lucian kruunussa. Tämän jälkeen useammat sanomalehdet liittyivät mukaan, ja Lucia-juhla sai yhä enemmän näkyvyyttä tiedotusvälineissä.
Nykyään Luciafika tarjoillaan usein lussekatterin (lussebullar), piparkakkujen ja kahvin tai glögin kanssa. Lucia-junaan kuuluu Lucian, morsiusneitojen ja tähtipoikien lisäksi joskus myös tonttuja ja piparkakkuja.
Miksi juhlimme Luciaa, herra Glans?
Lucialla on sekä perinteitä että historiaa. Samalla on hieman vaikea ymmärtää, miten perinteet ovat asettuneet paikoilleen. Käy katsomassa Johan Glans, jos haluat tietää lisää Lucia-perinteistämme ja nauraa kunnolla!
Postauksen kuvat, paitsi Syracusesta, on lainattu Pixabaysta.
Saatat myös pitää:
Suomi 
Svenska 
Deutsch 
English (UK) 
Polski
Johanna+Skandinaviassa sanoo:
Hieno yhteenveto perinteestä! Nauran joka kerta kun näen tämän klipin (tai sen pääsiäisestä kertovan), Johan Glans todella osuu sormi suuhun meidän perinteidemme kanssa🙂 Parasta Luciassa on nykyään se, että pojallamme on synttärit (15 vuotta huomenna!) Toivottavasti teillä on mukava viikonloppu!
12 heinäkuuta 2020 - 9:41
Helena sanoo:
Leike on fantastinen! Ja myös pääsiäisestä, samaa mieltä! 🙂 Toivotan jatkuvaa mukavaa viikonloppua ja synttäreitä!
12 heinäkuuta 2020 - 15:40
BP sanoo:
Hyvää tutkimusta!
Tiesin, että Lucia oli kotoisin Syrakusasta, mutta en paljon muuta. Joten kiitos tästä tiedosta. Minulle riittää, että joulukuun 13. päivää pidettiin aikoinaan pisimpänä yönä. Minä vain teeskentelen sitä tänäkin vuonna;-)
12 heinäkuuta 2020 - 13:51
Helena sanoo:
Oli mielenkiintoista lukea! Minusta nämä perinteet ovat uskomattoman kiehtovia! Hyvä idea teeskennellä, että on pisin yö 😉.
12 heinäkuuta 2020 - 15:41
Lena+Walesissa+ja+Espanjassa+ja+Espanjassa sanoo:
Ha, ha, erittäin hauska Youtube-klippi!
Kuten elokuvassa ja kirjoituksessanne, Lucia-juhlissamme ei ole paljonkaan loogista, mutta miten kaunis ja tunnelmallinen se onkaan. Ja tuntuu niin ruotsalaiselta, vaikka se ei oikeastaan sitäkään ole.
Mielenkiintoista luettavaa, ja ymmärrän, että sitä ei ollut helppo kirjoittaa, koska siinä on niin paljon myyttejä sekoitettuna tosiasioihin.
Hyvää Lucia-viikonloppua!
12 heinäkuuta 2020 - 14:34
Helena sanoo:
Leike on hauska! Olen myös samaa mieltä siitä, että se on hieno perinne! Ja se, mitä meillä on nykyään, on hyvin ruotsalaista, vaikka inspiraatio onkin tullut eri paikoista. Mukavaa Lucia-viikonloppua toivottaen!
12 heinäkuuta 2020 - 15:42
Elisabeth sanoo:
Logiikka ei ole aivan kohdallaan, mutta juhlia on silti hauska. Olen poiminut Lucian lapsuudestani 1950-luvun alusta. On vain luonnollista, että hän on siellä jouluna. Niin kauan kuin äitini eli, hän oli hänen kanssaan, mutta nyt hän on meidän kanssamme.
12 heinäkuuta 2020 - 18:50
Lena - hyvää sielulle sanoo:
Haha, onnistut selvittämään Lucia-jutun hieman paremmin kuin Johan Glans. Naurattaa ääneen. Niin hullua! Kuinka hullua se voi olla.
Halauksia Lena
22 heinäkuuta 2020 - 20:23