Valikko Sulje

Riddarholmin kirkko Tukholmassa - kuninkaiden hautapaikka

Mainos

Riddarholmin kirkko on Tukholman ainoa säilynyt keskiaikainen luostarikirkko. Tämä 1200-luvun lopulla rakennettu upea rakennus on pitkään toiminut Ruotsin kuninkaiden hautapaikkana. Lähes kaikki Ruotsin hallitsijat Kustaa II Aadolfista Kustaa V:een on haudattu tänne.

Twiittaa
Kyllä
Kyllä
nasta
Kyllä
Kyllä

Riddarholmin kirkko

Riddarholmin kirkko ei ole vain upea korkeine valurautaisine torneineen. Se on myös suuri ja tärkeä osa Ruotsin kuninkaallista historiaa.

Riddarholmskyrkan

Riddarholmskyrkan sijaitsee Riddarholmenilla, joka muodostaa yhdessä vanhankaupungin kanssa Tukholman historiallisen keskustan.

Keskiaikainen luostarikirkko

Riddarholmin kirkkoa alkoivat rakentaa 1200-luvun lopulla fransiskaanimunkit eli Gråbrödramunkarit, kuten heitä Ruotsissa kutsuttiin, koska he olivat pukeutuneet harmaaseen. Magnus Ladulås, joka oli Ruotsin kuningas vuosina 1275-1290, kirjoitti testamentissaan haluavansa tulla haudatuksi tänne, ja tämä todennäköisesti vaikutti siihen, että kirkosta tuli niin ylellinen ja mahtava kuin se oli.

Riddarholmskyrkan

Kirkko oli alun perin kaksikerroksinen, mutta kun eteläinen käytävä rakennettiin 1400-luvulla, siitä tuli kolmikerroksinen. Ajan mittaan myös lattialla olevia hautakiviä on lisätty, koska kyllä, kaikkialla astutaan hautojen päälle.

Tunnusomainen valurautainen torni lisättiin vuonna 1835 tulipalon romahdettua edellisen tornin. Arkkitehti Erik Gustaf Göthe suunnitteli uuden tornin uusgoottilaiseen tyyliin.

Kirkko täynnä kuninkaallisia hautoja

Kuningatar Kristiinaa lukuun ottamatta kaikki Ruotsin hallitsijat Kustaa II Aadolfista Kustaa V:een on haudattu Riddarholmin kirkkoon. Myös keskiaikaiset kuninkaat Magnus Ladulås ja Karl Knutsson Bonde on haudattu tänne. Kirkkoon on haudattu yhteensä 17 Ruotsin monarkkia perheineen, mikä tekee siitä hyvin erityisen paikan.

Korkea kuoro Riddarholmin kirkossa

Korkeassa kuorossa ovat kuningas Magnus Ladulås (1240-1290) ja kuningas Karl Knutsson Bonde (1408/1409-1470). Juuri nämä entiset kuninkaat loivat perinteen, jonka mukaan Riddarholmin kirkko on kuninkaallinen hautapaikka.

Riddarholmskyrkan

Kustavilainen hauta

Kustavin hauta rakennettiin Kustaa II Aadolfille (1594-1632), joka lepää suuressa italialaisessa marmorisarkofagissa. Viereisissä arkuissa makaavat kuningatar Maria Eleonora (1599-1655), kuolleena syntynyt tytär (1621), prinsessa Kristina (1623-1624) ja Holstein-Gottorpin prinsessa Agnes (1578-1627).

Kirkon alaosassa on myös kustavilainen hauta, mutta se ei ole avoinna vierailijoille. Siellä haudataan kuninkaat Adolf Fredrik (1710-1771), Kustaa III (1746-1792), Kaarle XIII (1748-1818) ja Kustaa IV Aadolf (1778-1837) sekä heidän puolisonsa.

Det Gustavianska gravkoret

Karolinskan hautakuoro

Karoliinisessa haudassa kuningas Kaarle XII (1682-1718) lepää mustassa marmorisarkofagissa, ja hänen vieressään lepäävät kuningatar Ulrika Eleonora nuorempi (1688-1741) ja kuningas Fredrik I (1676-1751).

Det Karolinska gravkoret

Siellä on myös Karoliininen holvi, jossa lepäävät muun muassa kuningas Kaarle X Kustaa (1622-1660), kuningatar Hedvig Eleonora (1636-1715), kuningas Kaarle XI (1655-1697) ja kuningatar Ulrika Eleonora vanhempi (1656-1693).

Det Karolinska gravvalvet

The Bernadotten hauta

Bernadotten haudassa dynastian kantaisä Kaarle XIV Johan (1763-1844) makaa jokilaakson graniitista tehdyssä kiiltävässä sarkofagissa, ja hänen edessään on kuningatar Desideria (1777-1860). Muut Bernadotte-dynastian hallitsijat lepäävät seiniä vasten, viimeisenä Kustaa V (1858-1950), sillä 1900-luvun alussa kruununprinsessa Margareta huolehti siitä, että kuninkaalliset haudattiin sen sijaan ulkoilmaan. Hagan puisto.

Bernadotten holvissa on myös useita 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa eläneitä prinssejä ja prinsessoja.

Dt Bernadotteska gravkoret

Lisää hautoja Riddarholmskyrkanissa

Riddarholmin kirkkoon on haudattu kuninkaallisten lisäksi myös aatelisia ja muita merkittäviä historiallisia henkilöitä. Vasaätten hauta on nimetty Kustaa Vaasan isoisoisän Kristiern Nilsson Vaasan mukaan, joka makaa täällä vaimonsa Margareta Krummediken vieressä.

Riddarholmskyrkan

Joissakin haudoissa on kolmikymmenvuotisen sodan sotilashahmoja, kuten kuuluisa kreivi ja sotamarsalkka Lennart Torstensson.

Riddarholmskyrkan

Strijkin haudassa sijaitsevat kuvernööri Hans Strijk (1595-1653) ja hänen vaimonsa Brita Skytte. Tämä hauta on erityinen, koska puolisot on veistetty elävän kokoisiksi.

Riddarholmskyrkan

Kristuksen hauta - 600 vuotta vanha patsas

Kristuksen hauta ei ole tavallinen hauta, vaan noin vuonna 1400 valmistunut puinen veistos, joka esittää Kristusta ja jota käytettiin keskiajalla pääsiäisen pääsiäisleikeissä. Veistos tuli Riddarholmin kirkkoon keskiajalla, mutta 1700-luvulla se siirrettiin paikasta toiseen, ja se palasi takaisin vasta 1800-luvulla. Sen jälkeen se unohtui ullakolle, ja vasta äskettäin se on jälleen saanut näkyvän paikan kirkossa.

Kristi grav

Serafin kilvet ja serafin sormukset

Toinen Riddarholmin kirkon nähtävyys on Serafin kilvet, jotka on ripustettu tänne vuodesta 1748 lähtien. Nämä kilvet on tarkoitettu Ruotsin arvostetuimman ja korkeimman kunniamerkin, Serafimin ritarikunnan ritareille ja jäsenille.

Kun serafiritar haudataan, Riddarholmin kirkossa järjestetään niin sanottu serafisoitto. Kun rengastus on suoritettu, kilpi siirretään tänne ja ripustetaan kirkkoon.

Serafimerorden

Vierailu Riddarholmin kirkossa

Riddarholmin kirkko on avoinna yleisölle maksua vastaan toukokuusta syyskuuhun. Erittäin mielenkiintoinen vierailukohde! Vuodesta 1809 lähtien ei ole järjestetty säännöllisiä jumalanpalveluksia, mutta kirkko toimii museona ja muistokirkkona. Kesäisin kirkossa järjestetään yleensä klassisia konsertteja.

Riddarholmskyrkan

Nähtävää ja koettavaa lähellä Riddarholmin kirkko

Ei kaukana Riddarholmin kirkosta on Riddarholmin kirkko. Ritarien talo, joka on avoinna yleisölle tunnin päivässä ja jossa on yllättävän mielenkiintoista vierailla. Lähellä on myös Vanha kaupunki, jossa on paljon nähtävyyksiä, kuten Kuninkaanlinna, Storkyrkan, jossa on Pyhä Göran ja lohikäärme, Stortorget ja Västerlånggatan, jossa meillä on 30 kuumaa vinkkiä. Voit myös käyttää tilaisuutta hyväksenne ja kuljeskella Kungsträdgården, jossa Makalösin palatsi aikoinaan sijaitsi.

Göra i Uppland
Haluatko lisää vinkkejä tekemistä Upplandissa? Klikkaa tästä!

Oletko käynyt Riddarholmin kirkossa?

Oletko käynyt Riddarholmin kirkossa Tukholmassa? Pidätkö tällaisista historiallisista nähtävyyksistä?

Tietoja Riddarholmin kirkosta

palvelu ja käytännön tiedot

  • Aukioloajat: Riddarholmin kirkko on avoinna toukokuusta syyskuuhun, useimpina päivinä klo 10-17. Ajantasaiset aukioloajat löytyvät Kuninkaanlinnan verkkosivuilta.
  • Hinnat: Kirkossa vierailusta peritään maksu. Valitettavasti emme muista hintaa.
  • Vessa: Kirkossa ei ole vessaa. Lähin wc on Riddarholmenin parkkipaikalla, Wrangelska backen/Gymnasiegränd.
  • Säännöt: Kirkkoon ei saa tuoda lastenvaunuja, koiria eikä suuria laukkuja. Valokuvaus on sallittua yksityiskäyttöön, mutta ilman salamaa, selfie-keppiä tai muita kiinteitä laitteita. Kuluttaminen ja tupakointi on kielletty. Matkapuhelinten soittoäänet on kytkettävä pois päältä.

Saavutettavuus

  • Sisäänkäynti: Pyörätuolin käyttäjille tarkoitettu sisäänkäynti on kirkon pitkällä sivulla. Henkilökunta avaa sen soitettuaan sisäpuhelimeen. Vapaa pääsy, kun kuljetaan tästä, sillä lipputoimisto on esteetön.
  • Sisäympäristö: Lattia on tehty hautakivistä ja se on hieman epätasainen. Yksittäisissä portaissa on luiskia ja tasoeroja.
  • Vessa: Täällä ei ole vessaa. Parkkipaikalla on julkinen käymälä, mutta on epäselvää, onko se esteetön.
  • Seuralaiset: Ilmainen sisäänpääsy käyttäjien mukana kulkeville seuralaisille/avustajille.
  • Pysäköinti: Erityisluvalla varustettujen henkilöiden pysäköinti on mahdollista pyörätuolilla kulkevan sisäänkäynnin luona.

Riddarholmin kirkon historia

  • 1270: Fransiskaaniluostari perustettiin nykyisen Riddarholmenin alueelle. Täällä sitä kutsuttiin myös harmaiden veljesten ritarikunnaksi, koska munkit olivat pukeutuneet harmaaseen.
  • 1285: Kirkon rakentaminen oli tuolloin käynnissä. Magnus Ladulås kirjoitti testamentissaan haluavansa tulla haudatuksi tänne.
  • 1300: Kirkko valmistui näihin aikoihin. Se rakennettiin kokonaan tiilestä, mikä oli epätavallista Ruotsissa, ja se oli hyvin ylellinen.

1400-luvulta 1500-luvulle

  • 1400-luvulla: Se avattiin luostarin ja kirkkolaivan väliin.
  • 1470: Kuningas Karl Knutsson Bonde haudattiin Riddarholmin kirkkoon.
  • 1483: Uskotaan, että ensimmäinen Ruotsissa painettu kirja painettiin täällä (Dyalogus creaturarum moralizatus - Luomisen moraalinen vuoropuhelu).
  • 1500-luvulla: Tornirakennus lisättiin.
  • 1527: Uskonpuhdistuksen jälkeen parlamentti Västerås Tänä vuonna Ruotsi erosi roomalaiskatolisesta kirkosta, ja fransiskaanimunkit joutuivat jättämään luostarin. Luostarin rakennukset purettiin, mutta kirkko säilyi.

1700-1800-luvuilla

  • 1629: Kustaa II Aadolf määräsi, että hänelle rakennetaan kirkkoon hauta, Kustaa Aadolfin hauta.
  • 1632: Kustaa II Adolf kaatui taisteluissa Battle of Luetzen
  • 1634: Kustaa II Adolf haudattiin kirkkoon. Sen jälkeen tulivat Karoliinisen hauta, Bernadotten hauta ja muita.
  • 1748: Perustettiin Serafimin ritarikunta, joka on Ruotsin kuninkaallinen ritarikunta ja Ruotsin korkein kunnianosoitus. Serafimiritarikunnan ritarit ja jäsenet maalaavat vaakunan, joka siirretään kuoleman jälkeen Riddarholmin kirkkoon.

1800-luvulta nykypäivään

  • 1807: Kirkosta tuli hautaus- ja muistokirkko, jossa ei ollut säännöllisiä jumalanpalveluksia.
  • 1835: Kirkko paloi ja torni romahti, ja sen tilalle rakennettiin Erik Gustaf Göthen suunnittelema uusgoottilainen valurautainen torni.
  • 1922: Kruununprinsessa Margaretan ajatusten pohjalta perustettiin uusi kuninkaallinen hautausmaa Hagan puistoon. Niiden muistoksi Riddarholmin kirkossa on Hagan muuri, jossa on Haagaan haudattujen serafien kilvet.
  • 1950: Kustaa V oli viimeinen, joka haudattiin Riddarholmin kirkkoon.

Kaikki parhaat vinkkimme Ruotsista! Klikkaa kuvaa

Tilaa uutiskirjeemme