Vieraileva kirjoittaja: Anna Nilsson Spets
Unelma dugongin näkemisestä on ollut jo pitkään, olen googletellut ja heittänyt kierteitä sinne tänne ja päätynyt Mosambikiin.
Vilanculos sijaitsee kaakossa, ja sinne pääsee joko Johannesburgin (minun valintani) tai Maputon kautta.
Alue on tunnettu kilometrien mittaisista rannoista ja hyvästä vedestä.
Bazaruton saaristo, jossa dugongien pitäisi elää. Kirjaudun sisään Baobab beach backpackersiin.
Ja tosiaan, minua vastaan tulee jättimäinen... baobab-puut, Afrikan myyttisin kasvi.
Jään tänne joksikin aikaa, oma turkoosinvärinen mökkini sopii mereen, joka on niin lähellä, että voin hypätä sinne yhdellä jalalla.
Majoitus on tyypillinen reppureissaajien paikka, yksinkertaisia huoneita tai mukavia bungaloweja. Ryömintätilassani on yhteinen suihku ja wc, hyttysverkko ja tuuletin. Ruokaa ja baari on saatavilla paikan päällä, ruokalista ei ole kovin pitkä, mutta se mitä on saatavilla maistuu hyvältä. Täällä asuu paljon nuoria matkalla jonnekin päin maailmaa, minä olen ylivoimaisesti vanhin ja voin olla koko porukan mummo.
Meri, kyllä... 28 astetta lämmintä ja käytän tilaisuutta hyväkseni hehkuttaakseni, kun vuorovesi on korkealla. Ranta on paikallisten kokoontumispaikka, he keräävät rapuja ja simpukoita, pelaavat jalkapalloa ja hengailevat.
Saaristo koostuu useista saarista, joista kaikki eivät ole asuttuja. Joillakin saarilla on puoliksi yksityisiä ylellisiä lomakeskuksia, joihin pääsee pikaveneellä tai helikopterilla.
Varaan saarikierroksen, johon kuuluu snorklausta ja piknik. Aaltoilen, näkyvyys veden alla on pilvinen ja veneeseen nouseminen, kun se keikkuu menee niin, että tunnen olevani etsimäni merilehmä. Muuten se oli silmiinpistävä poissaolollaan, pulu. Merilehmä.
Toiset olivat kiinnostuneempia dokumentoimaan itseään ...
Muutamaa päivää myöhemmin ja paremmalla säällä yritän uudelleen. Laivamatka Santa Carolinaan, todelliselle paratiisisaarelle. Keskellä avomerta kippari huutaa: DUGONG DUGONG ! Pulssini nousee, katson ja katson ja näen vain aaltoja, mutta sitten yhtäkkiä esiin kurkistaa ruskeanharmaa tylppä pää ja sen vieressä pieni pää. Se tapahtui niin nopeasti, etten saanut edes kameraa ylös, 2 sekuntia dugongia on parempi kuin 0.
Santa Carolina on kuuluisa yhdestä asiasta: hylätystä luksushotellista ja siihen liittyvistä rakennuksista. Koko saari on asumaton. Portugalilainen liikemies rakensi tämän hotellin 50-luvulla tyypilliseen art deco -tyyliin. Portugalilainen rakensi Vilanculosiin toisen hotellin, Dona Anan, joka on nimetty hänen mosambikilaisen vaimonsa mukaan. Tänne Santa Carolinaan kokoontui maailman kerma, ja juuri täällä Bob Dylan soitti pianoa ruokasalissa ja sävelsi laulunsa Mosambik.
Sitten syttyi sisällissota, ja hotellin liiketoiminta kiellettiin, eikä saarella saanut vierailla. Jonkin ajan kuluttua Dona Ana jäi leskeksi ja menetti hotellin omistusoikeuden. Sanotaan, että hän keräsi noin 40 taikuria, jotka langettivat kirouksen. Art deco -hotelli on valitettavasti hajoamassa, toinen hotelli on olemassa, mutta se on siinä.
Snorklausta, delfiinien leikkien ja kilpikonnien katselua.
Vilanculosilla itsellään ei ole juuri mitään tarjottavaa, sillä se on noin 25 000 asukkaan pikkukaupunki. Päivittäisillä markkinoilla käydään, alkaa sataa ja kaikki kelluu mudassa ja vedessä. Nuuskin kalahallissa odottaen sateen loppumista, mutta se ei lopu ja lähden kotiin mudassa.
Seuraavana päivänä käyn jälleen torilla, joka on hyvä tapa nähdä, mitä ihmiset tekevät elääkseen, ja saada tietoa jokapäiväisestä elämästä.
Tässä osassa maata ihmiset elävät pikkukaupasta ja kalastuksesta.
Ja aivan kuten kaikissa muissakin (köyhissä) maissa, Coca Cola on SUURI!
Rannikon ja sen hienojen lomakohteiden ulkopuolella tavallinen elämä on äärimmäisen köyhää. Koulunkäynti on toki ilmaista, mutta useimmat lapset käyvät koulua vain pari vuotta ja työskentelevät sen jälkeen kotona tai torilla. Saarilla lapset eivät näytä käyvän koulua lainkaan.
Macilla Magic on kyläosuuskunta, jossa kannattaa vierailla, sillä sen käsityötaito on laadukasta ja suuri osa tuotteista on valmistettu kierrätysmateriaaleista. Osuuskunnan jäsenet työskentelevät joko kotona tai paikan päällä, materiaalit ovat ilmaisia ja he saavat osuuden voitoista.
Vilanculosia ympäröivä rannikko on rento, paikka niille, jotka haluavat levätä, uida, snorklata ja rentoutua. Sukelluksen pitäisi olla todella hyvää. 2 sekuntia dugongia olisi voinut olla vähän pidempi, voisi ajatella. Mutta dugongin pitäisi ehdottomasti olla Sudanissa... Googletan ja mietin lottoa.
Käytännön asiat Mosambikiin matkustettaessa
- Lento: Johannesburgin tai Maputon kautta. Johannesburg-Vilanculos 2 tunnin lento.
- Majoitus: Budjettimajoitus Baobab backpackers, alkaen 70 euroa per yö. Mukava paikka, rento, hieman kaupungin ulkopuolella. Tallelokerot. Ravintolassa kohtuullinen wifi.
- Viisumit: Kyllä, verkossa tai suurlähetystön kautta, VOA (visa on arrival) näyttää nyt toimivan. Kutsukirje/ hotellivaraus tarvitaan.
- Rokote mm: Covid-todistus paperimuodossa tai PCR-testi (tällä hetkellä, muutokset mahdollisia). Terveydenhuolto ei ole eurooppalaista tasoa, noudata rokotusohjeita. Keltaisen kuumeen todistus on välttämätön, kun maahantulo tapahtuu riskimaista. Malariariski.
- Kielet: portugali, jonkin verran englantia
- Turvallisuus: Tässä osassa Mosambikissa turvallista, muissa osissa katso UD:n matkustusohjeet.
BP sanoo:
Kuten Magnus Ugglas lauloi - "Wonderful is short". Ajattelin kaksi sekuntia dugongin näin.
Mosambik vaikuttaa todella köyhältä maalta. Yhdistän maan automaattisesti Maria Mutolaan, joka oli 800 metrin juoksija, joka voitti lukemattomia kultamitaleita eri mestaruuskilpailuissa.
Kun otetaan huomioon, että maa on niin köyhä, on hieman yllättävää, että majoittuminen reppumatkailijoiden majoituspaikassa on niin kallista.
PS. Fantastisia kuvia:-) DS.
06. helmikuuta 2023 - 19:31
Anna Nilsson Spets sanoo:
Kaikesta on tullut kallista jopa Afrikassa. Budjettini on itse asiassa enintään 50 euroa yöltä, aiemmin 30, mutta olen joutunut nostamaan sitä. Iän myötä on ajateltava myös turvallisuutta. Backpackers-paikka oli eurooppalaisten omistama, siksi hinta.
07 toukokuun 2023 - 7:20
4000milj. sanoo:
Tyypillistä, nyt myös googletan dugongeja kuin hullu! 😅
07 toukokuun 2023 - 9:09
Anna Nilsson Spets sanoo:
Luulen, että niitä on helpointa nähdä Yhdysvalloissa. Olen etsinyt niitä Komoreilta ja Djiboutista, mutta ne ovat melko harvinaisia.
07 toukokuun 2023 - 13:15
Lena - hyvää sielulle sanoo:
Mielenkiintoinen artikkeli! Niin mielettömän surullisia nuo hylätyt hotellit. Mikä pääoman ja ympäristön tuhoaminen! Me kävimme tällaisessa paikassa Sansibarilla myös. Se olisi voinut olla niin hieno ja tarjota toimeentulon monille paikallisille.
Halauksia Lena
15 toukokuun 2023 - 5:49