Sisällysluettelo
Vierailevat kirjoittajat: Minna ja Kaj Avrin
Tässä kerromme matkastamme Baltiaan ja Puolaan. Matkalla koimme historiaa, perinteitä, suurkaupunkeja ja ihania hiekkarantoja.
Haapsalu
Otimme Tallinkin Tukholmasta Tallinnaan 22/6. Sää olisi voinut olla parempi 🤣.
Koska olimme aiemmin käyneet Tallinnassa, joimme siellä vain 11 kahvia ja jatkoimme matkaa Haapsaluun. Tietä reunusti jugendtalo toisensa jälkeen, kun ajoimme ulos Tallinnasta.
Olemme valitettavasti olleet huonoja merkitsemään, millä leirintäalueilla ja paikoilla olemme yöpyneet. Taisimme olla Pikseken leirintäalueella Haapsalussa. Taso ei ollut korkein mahdollinen, mutta ihan ok.
Pyöräilimme kaupunkiin. Kävi ilmi, että 23. kesäkuuta vietettiin Viron voitonpäivää muistoksi 23. kesäkuuta 1919 käydystä Võnnun (Cecis) taistelusta. Taistelussa virolaiset kukistivat saksalaiset joukot, jotka yrittivät saada alueen takaisin baltiansaksalaisten hallintaan. Päivä osuu samaan aikaan juhannuksen kanssa. Juhlallisuuksiin kuului tulen kantaminen kaupungista toiseen. Vierailijat sytyttivät omat lyhtynsä tästä tulesta. Juhlissa pidettiin puheita, laulettiin kuorolauluja ja pidettiin lipunkantajia. Rautatieasema, jossa juhlat pidettiin, on nähtävyys sinänsä.
Haapsalussa oli paljon mielenkiintoista nähtävää. Esimerkiksi museo siitä, miten virolaiset ruotsalaiset elivät ennen kuin he pakenivat Ruotsiin toisen maailmansodan aikana. Näimme, missä Ilon Wikland oli asunut. Kaunis kesäravintola ja linnanraunio.
Kuressaare
Haapsalusta ajoimme Kuressaareen. Siellä seisoimme Meri-kylpylähotellissa. Kävelimme kaupungissa ja sen ympäristössä ja linnanraunioilla. Seuraavana päivänä oli mukava päivä kylpylässä ja päätimme sen illalliseen Gospassa, hyvässä ravintolassa. Seuraavana päivänä pelasimme golfia ennen Pärnuun matkustamista.
Pärnu
Pärnussa yövyimme Konse Motel and Caravan Campingissa. Muistaakseni taso oli hyvä. Se sijaitsee mukavasti. Pyöräilimme rannalle, jossa rentouduimme auringossa ja uimme, sitten pyöräilimme rantaa pitkin keskustaan.
Jurmala ja Riika
Pärnusta ajoimme ensin Jurmalaan, jossa on 32 km pitkä hiekkaranta. Olimme suunnitelleet yöpyvämme siellä, mutta yksi leirintäalue oli suljettu ja toinen oli hyvin kallis, joten päätimme vain syödä lounasta rannalla ja ottaa aurinkoa ja uida hetken aikaa. Tie, kunnes käännyimme Jurmalaan, oli hyvä, sitten huonommassa kunnossa. Mutta rantaan kannatti ajaa hitaasti!
Riiassa yövyimme kaksi yötä City Campingissä, juuri sen verran, että pääsimme pyöräilemään kaupungin keskustaan. Riika on aivan upea kaupunki, kauniita jugendtaloja ja täynnä ulkoilmakahviloita. Otimme kierroksen kiertoajelubussilla ja pyöräilimme ympäri keskustaa. Kauppahallit ovat ehdoton vierailukohde.
Eräänä iltana päädyimme rantabileisiin, loistavaa musiikkia, hyviä ihmisiä, mojito ja auringonlasku 👍🏼
Vilna
Riiasta ajoimme Vilnaan. Kaupunki on rakennettu pitkän ajan kuluessa, joten arkkitehtuuri on hyvin monipuolista. Kaupunkia kutsutaan barokkikaupungiksi, mutta siellä on myös esimerkkejä goottilaisesta arkkitehtuurista, renessanssista ja muista tyyleistä.
Yksi meistä oli kuullut keskustelun, jossa puhuttiin, että sian korvat ovat herkku, jota ei kannata jättää väliin. Valitettavasti muutaman suupalan jälkeen emme olleet samaa mieltä. Onneksi löysimme ranskalaisen bistron, joka tarjosi hienoja simpukoita.
Myös Vilnassa otimme kiertoajelubussin, joka on loistava tapa nähdä kaupunkia ja oppia siitä lisää. Ajoimme muun muassa ohi televisiotalon, jonka Neuvostoliitto miehitti Liettuan itsenäisyystaistelun aikana 90-luvun alussa.
Puolaa vastaan
Vilnasta ajoimme Marijampoleen. Melkein käännyimme väärään suuntaan ja päädyimme Kaliningradiin. Kun suunnittelimme matkaa, päätimme olla menemättä sinne. Viisumin saamiseksi meidän olisi pitänyt ilmoittaa saapumis- ja lähtöpäivämme ja majoituspaikkamme. Iso pointti matkoillamme on nimenomaan vapaus, että meillä on käsitys siitä, minne olemme menossa, ja voimme jatkuvasti päättää, kuinka kauan viivymme eri paikoissa ja minne ohjaamme autoa sen mukaan. Emme siis halunneet lyödä itseämme lukkoon.
Marijampolessa olimme vain yhden yön. Leirintäalue oli upouusi ja mielenkiintoisesti sisustettu.
Marijampolesta ajoimme kohti Puolaa. Satoi kaatamalla! Emme ole koskaan nähneet niin paljon kuorma-autoja yhdellä matkalla. Oli vain pakko pysyä jonossa. Puolasta tultaessa oli useiden kilometrien pituinen jono kuorma-autoja, jotka tankkasivat heti rajan ylitettyään.
Olimme kirjoittaneet Google Mapsiin määränpääksemme Gdanskin ja seurasimme sitä. Ei hyvä päätös. Tie oli kapea ja mutkainen, ja siellä oli paljon tietöitä, mikä tarkoitti, ettemme missään nimessä pystyneet pitämään sallittua nopeutta. Huomasimme myöhemmin fyysisestä kartastamme, että hieman lännempänä oli hieman laajempi tie. Hyvä käyttää useita työkaluja navigointiin.
Gdansk
Vietimme Gdanskissa kolme yötä. Siellä oli sekä mukavia hetkiä rannalla että melontapäivä kaupungin keskustassa. Aloitimme kaupunkivierailun ajelemalla maailmanpyörällä. Gdanskissa on todella onnistuttu säilyttämään ja korostamaan kaupungin aitoa arkkitehtuuria. Uudehkoissa ja vanhoissa taloissa on samanlainen arkkitehtuuri ja värimaailma.
Valitsimme myös opastetun kierroksen kahdelle "hienolla autolla", joka on muunnettu golfkärry 🤣. Pääsimme näkemään Solidaarisuus-aukion ja vuoden 1970 lakon aikana kuolleiden satamatyöläisten muistomerkin. Kävelimme myös ruohon alle piilotettujen talojen seassa. Jos oikein muistamme 🙈 näitä ja niiden alla olevia polkuja käytettiin piilopaikkoina toisen maailmansodan aikana.
Kävelykadulla oli juhlava tunnelma, ja siellä oli paljon siniseen ja keltaiseen pukeutuneita iloisia kannattajia. Ruotsi voitti Sveitsin ja pääsi puolivälieriin. ⚽️
Sopot
Päätimme Puolan vierailumme kahteen yöhön Sopotissa. Aurinkoa, uintia, nähtävyyksiä. Leirintäalueen ja Sopotin keskustan välinen pyörätie oli mukava.
7/7 otimme lautan Gdyniasta Karlskronaan. Olimme erittäin tyytyväisiä matkaan.
BP sanoo:
Se oli ihana kävelyretki "Muistojen tiellä". Olemme käyneet Riiassa, Majori/Jurmalassa useita kertoja ja oleskelleet siellä useita viikkoja. Hienompaa hiekkarantaa pitää etsiä.
Gdansk ja Sopot olivat myös kohokohtia. Se on kuitenkin infrastruktuurin ja teiden laatu ei ole Puolan vahvuus. Huomasimme sen, vaikka meillä oli "vain" auto mukana.
Sianpää - no, se ei kuulostanut kovin jännittävältä - jos et ole koira, siis;-) Muuten, mielestäni ruoka varsinkin Puolassa oli hyvin, hyvin hyvää ja uskomattoman halpaa.
01. tammikuuta 2023 - 19:42
Minna Avrin sanoo:
Kiitos kommentista! Kiva, että sait muistutuksen hienoista muistoista. Meidän täytyy tulla takaisin Jurmalaan!
05 kesäkuun 2023 - 9:18