Vieraileva kirjoittaja: Anna Nilsson Spets
Belgian syksyn suuri tai ainakin kallein tapahtuma oli paavin vierailu Belgiassa. Se päättyi parissa päivässä, ja siihen sisältyi neljä minuuttia kestänyt vuoropuhelu katolisen kirkon seksuaalisesti hyväksikäytettyjen uhrien kanssa. Neljä minuuttia ...
Twiittaa
Kyllä
Kyllä
nasta
Kyllä
Kyllä
Paavi laskeutui kaatosateessa ja puuskittaisessa tuulessa, joka tarttui hänen kaapuunsa, joka oli ripustettu siististi hänen pyhyytensä pään päälle à la aave, mutta se oli kuitenkin hieman hauskaa.
Syksy on saapunut ja sen myötä kaikki katoliset ja vähemmän katoliset juhlapyhät. Pyhäinpäivä on täällä hyvin tärkeä, ja haudat koristellaan suurilla leikkokukka-asetelmilla, mitä suurempi, sitä parempi. Kuorrutuksena kakun päällä on suuri pallokrysanteemi. Myös kynttilöitä sytytetään, votiivikynttilöitä, jotka voivat olla tulenpunaisia ja joissa on Neitsyt Marian kuva.
Perheitä tulee sankoin joukoin hautausmaalle, mutta pidän enemmän yksinkertaisemmasta ruotsalaisesta versiosta, jossa on valaistuja lyhtyjä ja yksinkertaisia kuusiseppeleitä.
Marraskuun puolivälissä Sinterklaas ja hänen seurueensa saapuvat Belgiaan ja saapuvat Antwerpeniin höyrylaivalla suurella mahtipontisuudella.
Sinterklaas on alun perin pyhimys, jota juhlitaan 6. joulukuuta aamulla. Edellisenä iltana lapset laittavat kenkänsä ulos, piirtävät niihin piirroksen ja porkkanan tai sokeripalan Sinterklaasin valkoista hevosta varten. Hevonen siis.
Sinterklaasilla on apulainen, Zwarte Piet, tummaihoinen palvelija, jolla on maurilaiset juuret. Kiltit lapset saavat lahjan, vähemmän kiltit lapset saavat maistaa Zwarte Pietin keppiä ja heidät laitetaan säkkiin ja viedään takaisin ... no, Pohjois-Afrikkaan?
Jatkuva kysymys on, kuinka kauan Zwarte Piet voi olla musta, ja siitä on keskusteltu jo vuosia, ja jotkut kunnat pitävät kiinni vaaleasta Pietistä. Jopa nykyään kaupallinen Sinterklaas, jolla oli ennen risti värikkäässä mitrassaan, on muuttunut ristittömäksi.
Adventti, ei, Belgian ikkunoissa ei ole kynttilänjalkoja eikä tähtiä, ja jopa pöydän kynttilänjalka puuttuu (kuvainnollisesti).
Joulukuu on myös kaikkien joulumarkkinoiden aikaa, käsityöt eivät ole iso juttu, mutta jos haluat olkipaalin tai kauniin käsin sidotun oviseppeleen, sinun on luultavasti mentävä Ruotsiin.
Markkinakojut ovat enimmäkseen ruoka- ja juomakojuja, joissa voit nauttia jeneverin tai kaksi tai kolme hyvien ystävien seurassa.
Jokaisessa kaupungissa on täysimittainen joulupukki, jossa on usein tylsistynyt (elävä) aasi ja pari uneliasta lammasta. Tai näyttely erilaisista syntymäkuvauksista, kuten kuvassa.
XXL-joulumarkkinat löytyvät suurista kaupungeista, ja niissä on kaikkea tavaraa ja karuselleja. Ardenneilla on kuitenkin pari todella viihtyisää markkinaa, joilla kannattaa käydä, vaikka vain syömässä tuoreita ostereita ja paahdettuja kastanjoita.
Belgian vastaus piparkakkuihin on nimeltään speculaas, ja sitä syödään ympäri vuoden, mutta se saa tähän aikaan vuodesta jouluisemman muodon. Itse tehtyjen makeisten valmistaminen, hmm ei, me elämme suklaamaassa ja lisäämme jouluun marsipaania.
Lucia ei ole kuuluisa henkilö, mutta se on kuitenkin aamu, jonka aloitan tietokoneen ääressä ja kyynel silmäkulmassa ja kahvikuppi kädessä katselen ruotsalaisia lusse-juhlia. Kuvan morsiusneito täyttää tänään 39 vuotta.
Jouluaatto on normaali päivä, ja ihmiset odottavat joulupäivää perhekokousten, joulupukin ja runsaan ruoan ja juoman parissa, ja ehkäpä menevät keskiyön messuun.
Joulukinkku ja joulupöytä loistavat poissaolollaan, paitsi jos menet tunnettuun ruotsalaiseen huonekalufirmaan ja syöt siellä joululautasen. Kuvan kinkku vaeltelee Senegalissa.
En ole koskaan saanut selville, mitä belgialaiset laittavat joulupöytään, mutta veikkaan täytettyä kalkkunaa. Kotona meillä on jouluaattona hyvä juustolautanen, ehkä Sally voi antaa viinivinkkejä?
VALKOINEN joulu voi unohtua, niin käy joskus, mutta 2 cm:n lumisateella maa on melkein hätätilassa.
Vanhassa talossamme ei ole lämmitystä yläkerrassa, joten turvaudun vanhoihin menetelmiin.
Minun jouluni ... Sisustamista rakastavat belgialaiset pitävät minua hulluna, kun kieltäydyn joulusta, mutta olen tehnyt sitä jo 30 vuotta. Jos työskentelee kukka-alalla, kuten olen tehnyt suurimman osan elämästäni, jouluun kyllästyy aika lailla.
Minulla ei ole MITÄÄN jouluisempaa esillä kuin outo punainen kipsikimpale, jonka nyt 37-vuotias luoja teki lastentarhassa. Ihmettelemme vieläkin, mikä se on. Ja minulla on äidin ja isän vanha kynttilänjalka esillä, se on pakko.
Kyllä, livahdan ulos, jos olen Ruotsissa, mutta täällä kotona en missään nimessä.
Kiitos Andylle, Lindalle ja Kristelille kuvien lainaamisesta.
Seuraa Annaa täällä:
Anna Nilsson Spets
Saatat myös pitää:
Faktaa Belgiasta - 30 asiaa, joita et (ehkä) tiennyt ...
Anna-täti ja Belgian kuningas - Laekenin kasvihuoneet
Faktoja lussekatterista - 12 asiaa, joita et (ehkä) tiennyt?
Anna-täti Keski-Afrikan kuninkaallisessa museossa Tervurenissa, Belgiassa.
Anna-tädin elämä ja ajat Belgiassa
Suomi 
Svenska 
Deutsch 
English (UK) 
Polski
Vain brittiläinen sanoo:
Voi, se oli suloisin pikku morsiusneito!
Brysselin joulumarkkinat ovat hauskat, koska siellä on tavaraa kaikkialta Euroopasta (tosin siellä on myös paljon alkoholia, kuten erilaista pohjoismaista glögiä, appelsiinipunssia Itävallasta ja muuta sellaista). Siellä on myös joskus kaunis karuselli belgialaisessa surrealismissa. Massa on metallista tehty ja lapset voivat ratsastaa kameleontilla tai Pegasuksen selässä. Grand Placella on eläviä lampaita ym. vaikka aina vähän kikattaa seimessä olevalle sammuttimelle.
31 lokakuun 2024 - 9:19
Anna Nilsson Spets sanoo:
Söpöin pieni tiira on Emma, joka täyttää tänään 39 vuotta.
Tiedän kyllä, että Brysselissä on hienot joulumarkkinat, mutta en ole vielä käynyt siellä. Antwerpenissä olen käynyt ja parilla Ardenneilla. Kiitos kun luit.
31 lokakuun 2024 - 19:02
BP sanoo:
Tuo punainen kipsimöhkäle on siis selvästi säkki täynnä joululahjoja. Ilman pienintäkään epäilystä.
Olen asunut Münchenissä seitsemän vuotta, ja voin sanoa, että belgialaiset ja saksalaiset joulu- ja juhlatavat ovat hyvin samanlaisia. Sama pätee myös Itävaltaan ja Sveitsiin.
En myöskään muista, että meillä olisi ollut mitään erityistä jouluruokaa, ainakaan jouluaattona. Joulun suuri juhlapäivä oli jouluaatto, ei niin kuin esimerkiksi Englannissa, jossa joulupäivää vietetään ja sitten ehdottomasti kalkkunaa.
Erilaiset perinteet ovat varsin hauskoja. Aivan kuten sinäkään en vietä joulua, mutta "lataudun" gubbröraan, punajuurisalaattiin ja joulukinkkuun. Ostetaan paikallisesta herkkukaupasta, ei kotitekoista; -)
31 lokakuun 2024 - 15:49
Anna Nilsson Spets sanoo:
Sitä me pidämme säkkinä. Se ei voi olla mitään muuta.
Kyllä, kuten sanoin, tämä on joulupäivä, olen aina kysynyt, mitä ihmiset syövät, mutta en ole koskaan saanut siitä otetta. Uutena vuotena on paljon fondueta.
31 lokakuun 2024 - 19:06